Hdk H0 rakennussarjasta

[PekkaH]

Tämmöisen rakentelin, maalausta ja dekaaleja vielä puuttuu, mutta vähän kerrallaan...

Sarjaa on myynnissä tällä palstalla:viewtopic.php?f=10&p=9730#p9730
Pikkuisen lisäsin messinkilangasta ja polystyreeni levystä askarreltuja detaljeja, kytkimet on Symoban mekanismit NEM tuppelolla joissa Märklinin lähikytkimet. Pyörästöt miljoonalaatikosta löytyneet, valmistaja ei tiedossa.

[Samuelsson]

Itsellänikin on muutama ko sarja työn alla. Lisäsin vaunuihin Romfordin messinkilaakerit, ja hyvin rullaavat.
Ongelmana on vain pohjan alapuolisten kalusteiden sijoittelu. Laittaisitko kuvan valmiin vaunun pohjasta, josta ilmenee jarruvivuston ja ilmasäiliön paikat?

[PekkaH]

Laitan kuvan iltasella kun olen kotosalla. Mistäs noita Romfordin laakereita saisi kätevästi?
(Muoks: löysin laakerit ja tilasin tuolta:http://www.anticsonline.co.uk/)

[Samuelsson]

Joo, ehdottomasti suosittelen laakerointia. Helppo ja halpa homma, ja parantaa kulkuominaisuuksia tuntuvasti.
2mm terällä vaan avartaa ja syventää muovissa olevan kolon niin laakeri istuu napakasti. Kannattaa mitata laakeri ja laittaa terään maalarinteippi ohjuriksi, ettei mene vahingossa koko poksista läpi.

Ehditkin jo tilata, muuten olisit saanut minulta tarvittavat laakerit.

Laita toki kuvia lisää, myös työn edetessä.

[PeS]

Ongelmana on vain pohjan alapuolisten kalusteiden sijoittelu. Laittaisitko kuvan valmiin vaunun pohjasta, josta ilmenee jarruvivuston ja ilmasäiliön paikat?

Jarrusylinteri ja apuilmasäiliö ovat sivusuunnasta selvästi näkyvät yksityiskohdat. Jarrusylinteri on aluskehyspalkin takana vaunun keskilinjassa ja apuilmasäiliö sitä lähellä. Muistaakseni VR:n vuoden 1937 historiikissa on esitetty tavaravaunun jarrrujärjestelmä piirroskuvana, josta selviää kaikki muukin, mikäli haluaa rakentaa kaikki yksityiskohdat. Vaunukohtaisia eroja nippeleiden sijoittelussa on!

Oheisessa Hdk-kuvassa näkyy jarrusylinterin paikoitus, mutta apuilmasäiliö puuttuu. Vaunun alapuolisia jarruvivustoja sen sijaan en mallaa, koska ne eivät juurikaan näy, kun vaunu on radalla — onhan sielllä yhtä ja toista, jos haluaa olla tarkka.


Tässä ystäväni viimeistelemässä Gbk-vaunussa on suurinpiirtein kaikki nippelit, mitä tavaravaunun alustaan kuuluu Jarrujärjestelmä näkyy kuvassa hyvin.

[Samuelsson]

Kiitti, PeS selventävistä kuvista.
Mikä muuten on tuo Hdk:n yhdessä kulmassa oleva, laakeripoksin yli menevä viisto tanko, ja mikä sen funktio on?

[Hermanni]

Mikä muuten on tuo Hdk:n yhdessä kulmassa oleva, laakeripoksin yli menevä viisto tanko, ja mikä sen funktio on?

Taitanee olla jarrupoljin, siis tavallaan "käsijarru" jolla vaunu lukitaan paikalleen.

[PekkaH]

PeS ehtikin laittaa erinomaiset selvennykset noitten alapuolisten kalusteiden paikoista.

[Samuelsson]

Mikä muuten on tuo Hdk:n yhdessä kulmassa oleva, laakeripoksin yli menevä viisto tanko, ja mikä sen funktio on?

Taitanee olla jarrupoljin, siis tavallaan "käsijarru" jolla vaunu lukitaan paikalleen.

Asia selvä, kiitoksia.

[PeS]

Kuormajarru taitaa olla melko yleisesti käytetty termi. Virallisen termin voi tarkistaa VR:n histroriikeista tai Tapio Keräsen artikkeleista vanhoista Junat-lehdistä. Muistaakseni Keräsen artikkeli Gd-vaunuista esittää hyvin myös vaunun alustassa olevat yksityiskohdat. Käytännössä kaikkien vaunujen alta löytyy samat yksityiskohdat, eli jos vaunussa on ilmajarru, niin siellä on vähintään jarrusylinteri (jota veturin tuottama paineilma käyttää) ja apuilmasäiliö, jonka sisältämä paine hoitaa jarrutuksen mikäli veturin tuottamassa paineyhteydessä on joku vika. Gd-vaunun piirustusta voi hyvin käyttää yleisluonteisena ohjeena melkein minkä tahansa vaunun alustan yksityiskohtien mallaamiseen. VR:n vuoden 1937 historiikissa on lisää huttua ja esitys jarrujärjestelmän teknisestä toimivuudesta.

Viime kädessä on tietenkin kysymys mallarin omista tavoitteista, mitä kaikkea mallin alustaan haluaa rakentaa. Itse mallaan vain ne osat, jotka näkyvät. Yksityiskohtaisuutta saa helposti muutamalla perusjutulla. Jarrukengät voi yhdistää helposti poikittaisella tangolla, joka vaunuissa on oikeastikin. Tämä on aika näkyvä yksityiskohta. Tangoksi sopii esim. 0,3 mm:n lanka. Jarrukenkien läheisyydessä on "silmukat", jotka nekin ovat selvästi näkyvissä sivusta katsottuna. Niiden tehtävänä on estää jarrukenkien ja jarrukengät yhdistävän tangon joutuminen radalle, jos tanko/jarrukenkäyhdistelmä syystä tai toisesta irtoaa ja putoaa — tankoo jää siis silmukoiden varaan.

Vaunun alla on toki paljon muutakin — erilaisia tankoja, jotka liittyvät jarrujärjestelmän toimintaan. Ne eivät kuitenkaan kovin hyvin näy sivusta katsottuna.

[Teppo1]

Kuten edesmennyt Haapamäkeläinen veturinkuljettaja sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Kuormajarru ei kuulu suomalaisten kaksipainejarruilla varustettujen vaunujen varusteisiin. Kuormajarru on tullut Suomessa käyttöön vasta 1960-luvun alussa kolmipainejarrujen myötä. Kuormajarrun tarkoituksena on suurentaa kuormattujen vaunujen jarruvoimaa.

Mitä tulee kysymykseen: Mikä muuten on tuo Hdk:n yhdessä kulmassa oleva, laakeripoksin yli menevä viisto tanko, ja mikä sen funktio on?
Kyseessä on (jalka)vipujarrun käyttölaite. Pitkällä jarruvivulla (kuten kuvissa olevassa Hdk-vaunun mallissa) jarru vaikuttaa vain toiseen akseliin.

Hdk-sarjan vaunuissa esiintyi myös lyhyttä jarruvipua. Nämä vaunut olivat varustettu automaattisella (jarrusylinterin) iskunpituuden säätäjällä. Näissä vaunuissa vipujarru vaikuttaa vaunun molempiin pyöräkertoihin.

[PeS]

Jep, olisihan se pitänyt muistaa, että vanhemmissa vanuissa vempele on vipujarru Jos vaunussa oli lyhyt vipujarru, niin eikös vaunussa silloin ollut myös automaattinen jaarrusäädin, jonka tehtävänä oli pyörien ja jarrukenkien kulumisen vähentäminen.

[ealab]

Vähän OT: Vipujarru taitaa olla seisontajarru. Käyttö jarruvivulla seisten, pitäen tietenkin hantaakeista kiinni. Käyttö myös laskumäen jälkeen, jarrumies kyydissä, seisoi vivulla säädellen omaa painoaan toinen jalka astimella. Seisontajarru lukittiin, edelleen vivulla seisten, laittamalla sokka vivun yläpuolelle. "Kulississa" reiät sitä varten. Itsekin joskus 60-luvulla tällä tavoin pysäyttänyt asuntovaunun (BT01119), ennen päätepuskuria.
Pitkä vipujarru siksi, että saadaan tarpeeksi vääntöä, riittääkseen ehkä kaikkiin akseleihin. Lyhyt vipu ehkä yhteen akseliin ja ehkä vain yhteen, kahteen jarrutönkään.?

[Teppo1]

Jarrusäätäjän tarkoituksena on pitää vaunun jarrusylinterin isku mahdollisimman tasaisena riippumatta jarrutönkien ja pyörän(renkaan) kulumisesta. Tällöin jarrujen kiinittymis- ja irroitusajat pysyvät myös vakiona, eli jarrutuksen alku- ja loppuviiveet eivät muutu oleellisesti. Ilman jarrusäätäjää tuo vastaava säätö on tehtävä käsin 'pässinmunista' kiertämällä. Jarrusylinterin iskunpituudelle on vaunujen korjausohjeissa määritellyt minimi- ja maksimimitat.

Ja mitä vipujarruun tulee käyttö on juuri kuten Elab kommentissaan kertoo. Mutta vaikutus on juuri niin, että pitkä vipu vaikuttaa vain yhteen akseliin ja lyhyt vipu molempiin akseleihin. Asiasta löytyy selostus teoksesta Valtionrautatiet 1912 - 1937 sen II osan kohdasta jarrut.

[PekkaH]

Tuommoisia niistä syntyy: