Säästörata kierrätystavarasta

[Jimi]

Ajatus tällaisesta halvasta pienoisrautatiestä on kehittynyt mielessä syksyn mittaan. Pieneen tilaan ei voi suurta kiinteää rataa tehdä, joten pienoisrautatie rakennetaan siten, että sen voi purkaa lohkoihin tarvittaessa. Rata on myös tarkoitus rakentaa sekundakiskoista, kuten DDR-Piko ja muut ikivanhat romuraiteet. Laadukkaammat kiskot nimittäin ovat varattuna tulevaisuuden "parempaan rataan". Sen rakentaminen tulee sitten ajankohtaiseksi, kun sopiva tila löytyy. DDR-Pikon peltiraiteet kuullostavat varmasti hurjalta, huonon maineensa takia. Niissähän on tunnetusti heikko virranjohtokyky ja jännitehäviöitäkin runsaasti, muistan hyvin lattiaradasta joka koottiin olohuoneeseen aikoinaan niistä. Kiskoprofiilikaan ei juuri silmää hivele kantikkuudellaan. Syy, miksi aion käyttää kyseisiä kiskoja on niiden suuri määrä lojumassa laatikossa. Pitkille linjaosuuksille, jotka tulevat kapealle "hyllylle" kiertämään seinää pitkin nuo raiteet sopinevat. Pitää varmaan juottaa kiskot jokaisen ratalohkon pituiseksi pötköksi virran kulun parantamiseksi. Lohkojen välille tulee paremmat liittimet, kuin niissä peltiprofiilikiskojen päissä on.

Aloin rakentaa rataa tänään. Pohjana on kolmesta peltisestä hyllylevystä pultattu pitkä levy. Radassa on siis ratapiha asemineen. Rata on mahdollista purkaa kolmeen lohkoon, jotka on numeroitu kuvaan sauman ollessa katkoviivoin osoitettu. Paluusilmukka tulee tämän radan ulkopuolelle seinää pitkin kiertävän meno- ja paluuraiteiden päähän. Tämä kääntöpaikka tulee siis huoneen toiselle puolelle. Paluusilmukan raiteita on kaksi vierekkäin, koska yksiraiteisen radan paluusilmukkaan olisi tasavirtaradassa tarvinnut suunnanvaihtolitteen, joka vaihtaa napaisuutta veturin tullessa vaihteelle. Vaihtovirta -eli Märklin-radassahan tätä ei tarvita kolmikiskoisuuden takia.

Tietoa radan rakenteesta: Peltihyllyn päälle on kuumaliimalla liimattu pahvia. Pahvista on myös tehty sillalle nousevan penkereen runko. Tämä umpinaiseksi rakennettava runko täytetään esim. rutatuilla sanomalehdillä, jolloin junan äänet eivät toivottavasti kaiu siellä. Pahvinen rakennelma peitetään esim. paperimassalla ja kipsillä ja maisemoidaan piirroksen mukaiseksi. Ratapihalle tulisi mahdollisimman monta raidetta, joista osa eristetään muista ja varustetaan on/off virtakytkimin.

Tällainen kokonaisuus on siis rakenteilla pieneen huoneeseen. Vaikka rakennankin rataa halvoista ja ilmaisista materiaaleista, siitä voi saada ihan näyttävän. Oheinen kuva on pikaisesti piirretty käsin ja paranneltu tietokoneella.



Lisäys: Tässä ratakaavio.

[Jimi]

Aamutuimaan sommittelin kiskoja tuleville paikoillensa. Lisätääs rataosalistaan vielä 1960-luvun Tri-ang, jonka järeät rataosat muodostavat ratapihan alueen. Nämäkin kiskot ovat ajan hampaan nakertamia, joten perusteellinen puhdistaminen on paikallaan.

Ratapihan kiskoja.


Nousevan penkereen päälle tuleva kaarre vie tulevaisuudessa toiselle paluusilmukalle.


Rampin alkupään täytteenä on tässä jämäpaloja ja silppua. Kaikki "kolot" pyritään täyttämään.

[Into]

Ratasuunnitelma on minusta ihan hyvän oloinen. Ei rataa tarvitse aina ihan uudesta ja ehtasta tavarasta tehdä. Toimiva vanha kelpaa kyllä hyvin.
Sen sijaan noita aaltopaffista tehtyjä penkkoja epäilen. Itsekin niitä joskus tein, enkä hyvää saanut aikaiseksi. Jotain tukevampaa tavaraa suosittelisin, että raiteet saisi kunnolla naulattua paikoilleen ja pysyisivät myös jatkossa suorassa.

[Jimi]

Joo, pahvinen penkka kuullostaa varmaan aika hurjalta. Meinasin liimata kiskot ratapohjaan muutamalla kuumaliimatipalla. Kuumaliimalla kasattu pahvinen penger on melko tukeva, siihen voisi kyllä lisätä noita vahvikkeita. Tänään on juotettu paluusilmukan raiteet päistään toisiinsa kiinni työpöydällä. Yhtenäinen iso kaarre on liimattu paikoilleen.

[Jaska]

Jos teet alkuun huonosta/halvasta materiaalista ja nopealla aikataululla rakennetun radan on sinulla monta hyvää syytä tehdä kokonaisuus juuri lohkoista (tai jopa moduuleista) koostuvana. Pääset nopeasti homman alkuun aika pienellä rahasummalla. Ajan kuluessa harrastukseen uhrattavaa rahaa ehkä pikkuhiljaa kertyy, kuten karttuu myös taitoa ja vaatimustasokin kipuaa vain ylöspäin. Lohko lohkolta radan voi "päivittää" uudempiin korvaaviin lohkoihin, jotka perustuvat laadukkaampaan materiaaliin ja pikkutarkemmin toteutettuun maastoon. Joissain tapauksissa lohkot saa sovitettua ainakin osin myös uusiin tiloihin mikäli sellainen tarve tulee vastaan. Lohkon uusimisen yhteydessä myös suunnitelmia voi hieman päivittää. Aika moni on hylännyt vanhan ratansa, kun tulee remontti, muutto, vesivahinko jne... yllättäen eteen. Lohkotataa ei siinä tilanteessa välttämättä kärrätä roskalavalle.

Kun tuo ratapiha kytkee nuo paluusilmukat, tarvitset eristyksen johonkin kohtaan oikosulun välttämiseksi. Luullakseni vaihtotyöt onnistuisivat paremmin, jos vaihteita olisi ratapihan päissä enimmäkseen, eikä niinkään keskellä.

[ealab]

Tuohon maisemointiin sopivaa, hyvin edullista ja helppotekoista paperimassaa saat, kun talteenotat* tyhjät wcrullat, ne sulavat. Vähän mallikipsijauhoa sekaan, ehkä erikeeperiäkin antamaan vähän lohkeamattomuutta. Hyvää tulisi ja se olisi siinä. *Viemäröintikin kiittäisi .

[Jimi]

Nyt tuli kiskojen osalta mutkia matkaan. Nuo vanhat englantilaiset Tri-angin vaihteet eivät käykään, koska vaunut eivät pysy kiskoilla niissä. Nyt olisi keksittävä jostain korvaavat vaihteet tuonne. Pikon A-Gleis -vaihteita on muutama, niitä pitää varmaan kokeilla seuraavaksi.

[Brakeman]

Hyva idea,
ei kakiken materiaalin tarvitse olla kallista ja tehdaspakattua. Hyvalla tyolla ja taidokkaalla viimeistelylla voidaan katkea mita tahansa.
Itse ostan lahes kaiken kiskon rataani kaytettyna.
Saastaminen voi myos tulla kalliiksi. Valmiiksi paljon ajetuttuina asentamani Marklin M-vaihteet eivat olleet enaa luotettavia, ja menivat samantien vaihtoon.
Mielestani "stryroxi" on stabiilimpi materiaali pidemman paalle kuin pahvi.

Terveisin,
Juha

[Jimi]

Tosiaan, tämä pahvihan ei välttämättä pitkäkestoisin ratkaisu ole, mutta pitää vaan tukea rakenteet hyvin että kestää aikaa. Tuon ramppimaisen nousevan penkereen täytteeksi meinasin rutattua sanomalehteä tms. laittaa. Katsotaan, miten radan edetessä materiaalien valinta kehittyy. Kunhan kerkeisi uhraamaan aikaa rataankin, kun nyt suuri osa siitä menee liikkuvan kaluston rakenteluun.

[Jimi]

Ratapihalla ei ole juuri edistystä tapahtunut, aikaisemmin radalle soviteltuja kiskoja on otettu pois ratapohjan rakennustöiden tieltä. Kiskojen alle suunnittelin laittavani pahvisuikaleesta tukevan pohjan, kuin matalan penkereen ikään. Sen päälle voisi laittaa äänieristämään huopaa. Sen päälle kiinnitetään kiskot ja koko komeus hiekoitetaan, jolloin karu pahvipohja peittyy. Sopivaa hiekkaa pitäisi käydä ennen lumien tuloa hakemassa jemmaan. Ämpärillinen riittää varmaan koko talveksi radan sorastukseen.

Paluusilmukoista olen aiemmin puhunut. Kyseessä ei ole aivan sellainen ratkaisu, mitä paluusilmukalla yleensä tarkoitetaan. Oikeassa paluusilmukassahan on vaihde, joka sulkee silmukan pisaran muotoon. Vaihteellehan tulee siis siinä tapauksessa vain yksi raide. Minun ratasuunnitelmani ratkaisu ei oikeastaan olekaan sellainen kuin mitä paluusilmukalla tarkoitetaan. Käytännössähän ratani on yksi suuri lenkki, hieman laajennettu perusovaali ratapihalla. Sinne ns. paluusilmukalle menee kaksi raidetta vierekkäin, meno- ja paluuraide. Koko hässäkkä on yksinkertainen ja helppo tehdä tällaiselle sunnuntaiharrastelijalle. Paluusilmukalle menevät raiteet tulee kapealle hyllylle kiertämään huoneen seinää. Silmukoiden pohjaksi tarvitaan puurakenteita. Ratapihahan on tehty pahvipohjalle, jonka runkona on peltihyllyn osia.

Tällaisia suunnitelmia ja pähkäilyjä mietinnässä tänään. Nyt en ole paljoakaan ehtinyt rataa rakennella, kun kaluston kanssa on mennyt suurin osa harrastusajasta. Mutta mihinkäs tässä kiire on. Kiireellä ei ainakaan laatua saa, jos nyt pahvirata voi olla laadukas. Yllättävän tukevia rakenteita saa pahvistakin tehtyä, kun käyttää paljon tukirakenteita. Kuumaliima jäähtyy nopeasti, joten rakentaminen on helppoa.