Märklin 3005, eli BR-23 014 Delta-probleema

[Nuhvelentin veli]

Tämmöinen veturi on tullut joskus hankittua, veturissa on jälkiasenteinen Märklin 6603 Delta moduuli DIP-kytkimin.

Nyt ilmeni seuraavanlainen ongelma. Veturi toimii analogisen muuntajan perässä normaalisti (vain ajosuunnat tuntuvat olevan ristissä), mutta, kun vaihdan radalle Delta-ajolaitteen, niin veturi yrittää vain vaivoin liikkeelle ja kulkee max 20cm, ennen kuin pysähtyy kokonaan. Osoitteet on kokeiltu vuoronperään kaikki läpi.

Kiskotus on vanhaa M-kiskoa ja kondensaattorikin on vielä syöttökiskossa paikallaan. Voisikohan tämä aiheuttaa moisia temppuja? Kuitenkin BR-80 Digiversio (29540) toimii yhtä hyvin kummankin muuntajan perässä samalla radalla.

Muuntajien tyypit: Analoginen 37540 10VA ja Delta 66361 (36VA) + 67025 ohjauspaneeli.
Kaiken huippuna Analogisessa riittää ähky ajattaa kumpaakin veturia yhtä aikaa.

[EMD F7]

Konkkari pois, se sotkee digisignaalin.

[Nuhvelentin veli]

Konkka poistetaan toisesta syöttökiskosta, joka on tulossa lähiaikoina.

Olen alkanut epäilemään myös veturin moottoria, kun se juoksuttaa pitkää kipinää kollektorilla, eikä tahdo vetää alle puolenvälin.

Signaalin nousukäyrä on todennäköisesti aika paljon loivempi Delta-ohjaimessa, kuin analogisessa.

Veturin purku ja puhdistus kevensi pikkuisen liikkumista, mutta vieläkin tarvitaan ohjaimesta yli 100, että lähtee edes liikkeelle.

[ealab]

En sen enemmän tiedä, luulisin Deltan antavan aivan jyrkkäreunaista sähköä, kanttiaaltoa, muuntajasta lähtee siihen verrattuna loivaa, sinikäyrää. Näitä olen ruvennut epäillä: Onko moottorin kuristin ja konkka mukana. Mättääkö veturin koneistossa mekanismisssa joku, esim paksu öljy limittäin olevien rattaiden välissä*. Missä kunnossa hiilet ja kollektori, niiden puhtaus. Otapa moottori pois ja tarkista koneiston liikuntaherkkyys.
Ps. miten anamuuntajalla voidaan määrittää haluttu kulkusuunta, kun suunnanvaihto olisi tiemmä muutenkin satunnaista; "Väärä" suunta korjattaneen uudella suunnanvaihtokomennolla?. Suuntaa ei taida voida muuntajasta etukäteen määritellä?
Raiteesta saa konkan pois yksinkertaisesti käyttämällä piittareita tai kolvia.
Näitä on päivitetty sopivilla ohuilla aluslevyillä, rattaat vähän irti toisistaan.

[Nuhvelentin veli]

Ehkä väärä sana tuo signaali. Tarkoitin ohjausjännitteen nousukäyrää. Analogipuolellahan kyseessä on ihan normaali siniaalto ja jännite lähtöalueella on luokkaa 7 VAC, nousten sitten 16 VAC huipputasolle.
Delta taas perustunee hakkuriteholähteeseen, jännitealue on 0-18 VAC kanttiaalto. mutta kiihdytysaika tuntui olevan huomattavasti pidempi myös tuolla BR 80:lla.

Pitääpä käyttää virtamittari syöttöjohdossa, niin näkee BR 23:n ottaman virran suuruuden, tuon delta ohjaimen virtaraja on 0,5A, mutta vanha taitaa antaa virran ilman rajoitusta. Täydellä höökällä jännite oli radan kaukaisimmassakin pisteessä vielä 16,23V. Deltaa en ole vielä kokeillut mittarilla

Nopeusongelma: Veturi kulkee takaperin huomattavasti kovempaa ajosuunnasta riippumatta, tämä ihmetyttää myös.
Veturi on ollut pöydällä palasina pyörästöt irti ja vaihteisto auki, moottoria en ole vielä irroittanut
Samalla löytyi muutamia juotoksia, joiden kontakti on pienoinen arvoitus. Tutkimukset jatkuvat taas lähiaikoina

[Nuhvelentin veli]

BR 80 otti virtaa 80mA ilman vaunuja ja 110mA kolmen kuuppavaunun kanssa. Arvot olivat tasaisia ajosuunnasta riippumatta.
BR 23 imaisikin sitten 580mA taakse ajaessa ja 620mA eteenpäin, vaunuilla ei ollut huomattavaa vaikutusta. Eipähän enää ihmetytä tuon Delta-ohjaimen konttaus (max 500mA).
Ratana näissä kokeissa palvelee M-kiskoista (5100 ja 5106) koottu vakiomittainen ovaali.

Moottorin purkamisen ja puhdistamisen jälkeen tuo kuitenkin ryömii jo 420mA virralla, kun tehonsäädin on puolivälissä, aikaisemmin tuo vaati enemmän, ennen kuin edes yritti liikkeelle.
Taitaa olla moottorin vaihto edessä

[ealab]

Voisitko kokeilla moottoria, kun olet ensin ottanut vaikkapa ensimmäisen rattaan moottorin jälkeen, pois. Se voisi selittää jotain. Noilla virroilla moottori on pian vain savua. Missä kunnossa on kenttäkäämi. Voisiko se vaihtamista kokeilla. Jos siinä olisi vikaa käämityksessä, ns. vyyhtisulku. Osa käämeistä olisi oikkarissa. Ja onhan kenttäkäämi sarjaankytketty ankkurin kanssa. Voitelut, moottorin laakerit, pyöriikö käsin herkästi, vaikkapa hiilittä.
Kuvassa perinteinen Märklin-kytkentä. Johon nyt ei piirretty ankkurin rinnalle kytkettyä nappikondensaattoria. Digikäytössä A ja B, kenttäkäämin päät kytketään releen sijasta DELTAAN.

[Nuhvelentin veli]

Kenttäkäämivikahan sieltä löytyi. Lanka on jostakin väliltä poikki.

Nyt sitten seuraava ongelma onkin, että mistä löytyisi ehyt kenttäkäämi vanhalle rumpukollektorimoottorille.
Yksi vaihtoehtohan on koko moottorin vaihto uudempaan, kun ei oikein inspiroi nuin pienen puolan uudelleenkäämintä.

Veturi on ilmeisesti 60-70-lukujen taitteesta, mutta alkuperäisyys on menetetty digitalisoinnin seurauksena (oli sitä jo hankittaessa)

[Harold]

Nuhvelentin veli: Olen vaihtanut muutamiin vetureihin moottorin joten vanhoja kenttäkäämityksiä saattaa löytyä...

[Nuhvelentin veli]

Olisipa hyvä, jos löytyisi.
AC-moottori on tärkeä edellytys, kun veturilla ajetaan välillä vanhan muuntajaverkon perässä.

[Nuhvelentin veli]

Huusin huutiksesta yhden analogisen BR 89 veturin. Tarkoitus olisi selvitellä tuommoisen kolmella vetävällä akselilla olevan veturin normaalisti ottamaa virtaa.

Kollektorin välien puhdistuksella sain tiputettua BR 23:n ottaman virran 460-510mA tasolle ja nyt veturi kulkee kumpaankin suuntaan yhtä lujasti.
Vieläkin on aika reippaan sorttinen tuo virta. Käämiviasta kielii epämääräinen jurina ja nykiminen ennen liikkeelle lähtöä (n. 420mA virralla, n.50% teholla).

Yhdellä vetävällä akselilla oleva BR 80 tyytyy viiden kaksiakselisen vaunun kuormalla max 110mA virtaan.
BR 23:ssa ei edelleenkään ole eroa pelkän veturin ja tuon saman vaunuletkan kanssa

[Nuhvelentin veli]

Voisitko kokeilla moottoria, kun olet ensin ottanut vaikkapa ensimmäisen rattaan moottorin jälkeen, pois. Se voisi selittää jotain.

Moottori otti tyhjänä pyöriessä 450mA virran.

[ealab]

Siinähän se. Saksan Ebayssa myyskennellään paljon noita moottoriosiakin...Pyörikö itse ankkuri kevyesti.

[sanoaskosano]

Oulusa olis kenttäkäämejä useita kun olen vaihtanut kaikkiin vetureihin Esun kestomangeetit á noin 10€ siihen vielä dekooderi noin 30 - 50€, toimivat myös AC käyttössä. Ehjän käämin vastus on 70 ohm. Käämit joutaa minulta ilmaiseksi, sano.

[Nuhvelentin veli]

Käämihän löytyisi sitten kohtuullisen läheltä.
BTW. mistä nuita ESU:n magneetteja saisi tilattua? Voisihan tuon päivittää semmoisellakin.

Olen ollut kaupoissa yhdestä alkuperäiskuntoisesta 3005:stä vm-60 (tenderi DA-809), samassa kuormassa tulisi ylimääräinen suunnanvaihtorelekin, joten mieleen hiipi tuon toisen entisöinti.
Koeajoin veturia tässä illalla pienten säätelyjen jälkeen. Vetää kunnolla neljää vaunua, mutta vaatii vieläkin reippaasti tehoa (yli 50%), että lähtee liikkeelle ja pysähtyy, jos tehon laskee alle puolivälin. Muuten tuo toimii hyvin.

PS. Veturin ikäkin tarkentui aikavälille 1965-68.