Roco 4195 digiaikaan

[Eeli]

Miten saan Rocon vanhan Ae6/6(Hr12):n digitalisoitua? On niin vanha että ei malli ei tunne muuta kuin jännitteet + ja - ja vie ne moottoriin ja veturi liikkuu

[ealab]

Dekoderin kytkentäkaavio löytyy Life-Like-osiosta, viesti 579. Siinä on myös valojen kytkentä. Dekoderin voi hyvin juotella suoraankin ao. paikkoihin. Tai voit tehdä piirilevyn pistokepaikkoineen koekytkentälevystä. Jos veturissa ei levyä ole. Jos levy on, siinä vielä pistokepaikkakin, niin siihen tällätään dekon pistoke. Dekoderi olisi kuitenkin hyvä kiinnittää jotenkin.

[Eeli]

ei ole pistokkeita mitään, tuo veturi on varmaan vanhempieni ikäinen...

[ealab]

On sitten hiukan töitä. Ensin veturin hyvä huolto. Teleistä virransyöttö dekoderille, mainitun kytkentäohjeen mukaan, kustakin telistä kumpikin puoli rinnankytkettynä, siis oikean puolen johdot yhteen jne. Dekoderin moottorilähdöstä johdot moottorille, ennen kuristimia. Jos lienee kuristimet ja konkka. Alkuperäisen piirilevyn "johtimia" on hyvä käyttää hyödyksi, varmaankin teleistä johdot levylle tuleekin. Ja jos nämä on kytketty moottorille, niin tuo yhteys pitää katkaista, dekoderi tulee "väliin". Näin, yksinkertaisimmillaan, mutta jos alat piirilevyä tehdä, sitten tulee hankintoja, kuten mikropiirijalka(sorvattuja holkkeja)josta irrotetaan holkkeja juottaen ne sitten veturin levylle.....Tuolla jossain on kuva PIKO:n Br218:n vastaavasta operaatiosta.

[Jaska]

Muistaakseni tuossa mallissa ei ole viety kumpaakaan johdinta rungon kautta moottorille, joten homma on varmasti helppo. Katsoo vain, että mikä johto liitetään mihinkin ohjeen mukaan. Itse tykkään juottaa johdot suoraan kiinni. Ennen juottamista voi pujauttaa kutistesukkaa jompaan kumpaan juotettavaan johtoon odottelemaan ja juotoksen jälkeen liu'uttaa sukan suojaamaan liitosta. Sitten sitä vähän lämmitetään ja se kutistuu ikäänkuin eristimeksi siihen juotoksen päälle ja lopputulos on hyvä. Eristämiseen voi käyttää muitakin konsteja. Pitää visusti vahtia, ettei väärät piuhat ole kontakstissa toisiinsa.

[kari-g]

Tässä pari kuvaa oman Huruni piirilevystä. Huru on rakennettu Mallijunat Ay:n sarjasta joskus 90-luvun alkupuolella. Rocon Ae6/6:n numeroa en muista, mutta lienee 4195 tai vastaava. DCC-lisäystä varten joutuu piirilevyn folioita katkomaan (Dremel + laikka) ja yhdistämään. Dekooderin asentamisessa ei pitäisi olla mitään ihmeellisempää, kunhan vain on tarkkana, että pyöriin menevät johdot (yleiskuvassa vasemmassa ja oikeassa reunassa näkyvät mustat johdot) eivät missään kohdassa yhdisty veturin runkoon eikä moottoriin meneviin folioihin. Dekooderi kiinnitetään kaksipuolisella teipillä (karhuntarralla). Olen ohittanut moottorille menevät kuristimet (kuparilankapötkylät) ja veturi kyllä toimii näinkin.

[ealab]

Noinhan se menee. Vaan miksi kuristimet ohitettu. Kun ne ovat digivetureissakin käytössä. Suojaamassa systeemejä moottorista päin tulevilta häiriöiltä. Voit laittaa myös toiseen päähän valot keltaisella ja sinisellä johtimella. Sininen johdin on valojen yhteinen plussa. Valot vaihtuisivat kulkusuunnan mukaan. Tuossa veturissa näyttäisi olevan moottorimalli, johon voisi helposti laittaa kuulalaakerit, jos puslat(sintterihelmet) väljistyvät.

[kari-g]

Vaan miksi kuristimet ohitettu.

Tämä juttu tulee tuolta lähes kymmenen vuoden takaa, jolloin saksalaisilla keskustelupalstoilla ihmeteltiin pitääkö kuristimet jättää vai ohittaa. Omassa Hurussani on vanha ESU Lokpilot V2.0 51600 -dekooderi, joka ei näytä välittävän oli kuristimet mukana tai ei.

Uusissa (ja hienoissa) dekoodereissa on kuormituksen säätöä ym ym. Esim. ESU Lokpilot V4.0:n ohjeessa mainitaan:
"In the LokPilot decoders load control works normally with 40 kHz. Sometimes it can be useful to reduce this frequency by half:
• For motors with little power due to high inductivity.
• If suppressors (such as capacitors, chokes, etc.) disturb load control but cannot be removed (e.g. some older Gützold® locos).
Delete bit 1 in CV 49 in order to set the PWM frequency from 40 KHz to about 20 kHz."

[ealab]

Totta, taajuudestahan riippuu. Moottoristakin tulevat häiriöt, kipinöinnistä johtuvat, ovat korkeataajuisia, siis suuri nousunopeus piikillä, ehkä korkeallakin. Taitavat nykyiset dekot kestää nuo. Minulla on myös Velleman-DC-säätimiä, niiden kanttiaaltotaajuutta voi muuttaa 100-5000Hz. Hyvin pelaavat, matalimmilla taajuuksilla moottori hiukan murisevat, niin pitääkin! Tuntuu värinänä koettaessa. Roco Sr2, kuin muissakin, kuristimia ei tietääkseni ohiteta digikäytössä. Olisiko mitoitettu...