Vanhan märklin junan muutaminen digitaaliseksi?

[ransu]

Tuolla yksinkertaisella ohjaimella pystyn ainakin ohjaamaan uusinta hankintaani...
Ostin ranskasta sellaisen Märklinin Br81:sen 29539 neljälläkympillä, missä oli valmiiksi tehtaalla pistetty olikohan 74 koodi sisään... ja se sattuu olemaan tuossa ohjaimessa yhtenä niistä neljästä...
Nyt olisi vielä tulossa 5 muuta veturia... Br89 digi , Br86 x2 molemmat digi , Br50 x2 joista toinen digi ja toinen analoginen..

Tästä se lähtee...

Vielä kun pistäis tuon MobileStationin tilaukseen...

Entäs tuossa mobilestationissa kun näkee noita valkoisia purkkeja niissä ja joissain on radanpätkä jossa joku mötikkä kyljessä... Eroja?

[Tony]

Nyt olisi vielä tulossa 5 muuta veturia... Br89 digi , Br86 x2 molemmat digi , Br50 x2 joista toinen digi ja toinen analoginen..

Tästä se lähtee...

Vielä kun pistäis tuon MobileStationin tilaukseen...

Entäs tuossa mobilestationissa kun näkee noita valkoisia purkkeja niissä ja joissain on radanpätkä jossa joku mötikkä kyljessä... Eroja?

Hienoa, että harrastus käynnistyy lupaavasti siellä!

Ymmärrykseni mukaan Märklinin MobileStation 2 (osa numero 60653) vaatii kylkeensä tuon harmaan "purkin" numeroltaan joko 60112 tai 60113. Näistä siis H0 mittakaavaan on tarkoitettu tuo jäljempi 60113.

Joten se radanpätkä mötikällä (24088) ei käy. Se sopii ainakin ensimmäisen sukupolven MobileStationin (60652) liittämiseen rataan.

[ransu]

No mitäs käytännön eroja noilla mobile ohjaimilla on 1:sellä ja 2:sella?
Voiko esim sillä kakosella ohjata kaikkia digijunia?
Entäs sillä ykkösellä...?
Se ykkönen on vissiin se missä se punainen namiska on siinä sivussa ja kakkonen se missä se on keskellä?

[Tony]

No mitäs käytännön eroja noilla mobile ohjaimilla on 1:sellä ja 2:sella?
Voiko esim sillä kakosella ohjata kaikkia digijunia?
Entäs sillä ykkösellä...?
Se ykkönen on vissiin sek missä se punainen namiska on siinä sivussa ja kakkonen se missä se on keskellä?

En ole expertti vastaamaan tuosta MS 2:sta, koska meillä on sellainen vasta hankittu pukinkonttiin. Suurin ero, mikä itselleni on tullut tähän mennessä selville, on se, että MS 2 kykenee ohjaamaan solenoidejakin (esim vaihteet).

MS 1 ohjaimeen voi syöttää kymmenen junan tiedot ja ohjata yhtä kerrallaan. Ohjaimen antama virta riittää kohtuullisen kokoisella radalla (esim 2*4m) noin 2-4 junan yhtäaikaiseen ajoon, riippuen tietysti kalustosta. MS1:iä voi kytkeä kaksi yhteen, jolloin toinen ohjain toimii ns orjaohjaimena ja hakee tiedot masterilta. Junamäärät eivät kuitenkaan kasva, vaan toinen ohjain mahdollistaa vain toisen "veturinkuljettajan".

Molemmille ohjaintyypeille voi syöttää minkä tahansa Märklin veturin tiedot. Uudemmat MFX veturit myös tunnistuvat molempiin ohjaimiin automaattisesti. MS2:een voi lisäksi syöttää veturin tiedot sirukortilla, joita joidenkin uusimpien vetureiden mukana tulee.

[ransu]

Kiitoksia... Tuo kummiskin selventi aika paljon tuota.

Entäs sitten tuon vanhan junan muuntaminen digitaaliseksi esim.

Minulle on tulossa Märklinin 3315 Br50 veturi joka on analoginen... Kuinka muutan sen digitaaliseksi? Onko siihen olemassa oma korttinsa vai käykö mikä tahansa?

[ealab]

Käsitykseni on, että moottori pitäisi vaihtaa DC-moottoriksi, kestomagneetilla. Niitä myydän muunnossarjana? Dekoderin voisi laittaa suunnanvaihtoreleen paikalle. Siihenkin saattaa olla saatavana veturin reikiin (releen-)sopivat asennustarvikkeet. Sitten vielä valojen kytkeminen?
Näihin voi varsinaiset Märklin-asiantuntijat vastata paremmin.

[Tony]

Kiitoksia... Tuo kummiskin selventi aika paljon tuota.

Entäs sitten tuon vanhan junan muuntaminen digitaaliseksi esim.

Minulle on tulossa Märklinin 3315 Br50 veturi joka on analoginen... Kuinka muutan sen digitaaliseksi? Onko siihen olemassa oma korttinsa vai käykö mikä tahansa?

Onpas harvinaisen kinkkinen tapaus tuo veturi... Jotta tietäisi parhaan konversiokitin tuohon veturiin, pitäisi saada selville sen alkuperäinen moottorityyppi. Nopean katselmoinnin perusteella se voisi olla LFCM "Long Flat Commutator Motor". Varma en tästä siis ole! Tähän voi sitten vaihtaa pelkästään digidekooderin suunnanvaihtoreleen tilalle, mutta paremmat ajo-ominaisuudet saisi vaihtamalla kestomagneetin tuon alkuperäisen magneetin tilalle. Märklin on tehnyt siihen sopivia konversiokitit 60904 ja 60924, joista jäljempi tulee MFX dekooderilla.

Ja toki voi konversion tehdä myös muiden valmistajien tuotteilla, mutta niistä itselläni ei ole kokemusta ESU:n loksound äänidekoodeita lukuunottamatta.

[Tony]

Vielä lisäyksiä edelliseen viestiini: tuossa 3315 veturissa ei ole perinteistä suunnanvaihtorelettä, vaan se on se uudempi piirilevyllä toteutettu malli. Tämä ei kuitenkaan vaikuta digitalisoimiseeen, samat tehtävät säilyvät. Veturiin sopivan konversiokitin saanet parhaiten selville kysymällä sitä suoraan Märklinin Servicestä. Linkki löytyy maerklin.de sivulta. Kysymyksen voit kirjoittaa enkuksi ja he yleensä vastaavat seuraavan työpäivän aikana.

Itse muutoksen tekeminen ei ole kovin vaikeaa ja muutossarjan mukana tulee aika hyvät ohjeet. Juotostaito ja kolvi tosin vaaditaan homman tekemiseen.

[ransu]

Katoppas... Vait että märklinillä on tuollainenkin. No sieltähän sitä saa vastauksia noihin ja osiakin.
Kiitoksia oikeen tuhottomasti! Tästä on todellakin apua.

Ja vieläkin lisäyksiä... ostin saksasta Märklinin 3393 Br52 veturin... Kohta voin pistää perhepotretin tänne...
Tuo 3393 pitäis olla digitaali...

[jartsa]

Juotostaito ja kolvi tosin vaaditaan homman tekemiseen.

Siis mikä?Kolvi?Kylläkin olen kutsunut tuota JUOTTIMEKSI,jo 35 vuoden ajan.

[magnuken]

Juotostaito ja kolvi tosin vaaditaan homman tekemiseen.

Eipä tuo kolvin käyttö kuten työkalun nimikin nyt mitenkään vieras voi olla pitempään tälläkin alueella touhunneille!

Itse eka kerran pääsin kolvin (siis tinakolvin) kanssa tutuksi ihan 1950-luvun lopussa, 1960-luvun alussa kun vaarini Pispalan tinurin kanssa, avustin kuparisten kahveepannujen ym. kattiloiden sisustojen uudelleen tinaamista. Silloin siihen tinurin hommiin nimenomaan työkaluna käytettiin KOLVIA!

Lisäksi, kun itse aloitin nämä pienoisrautatiehommat joskus 1960-luvun alkupuolella, niin kyllä silloin vain kovasti "kolvailtiin" ja niitä kolveja jopa itse rakennettiin kun ei puodeista oikein kapeakärkisiä pienivirtaisia ollut saatavilla, vain noita järeitä kahveepannujen tinurin kovin leveäteräisiä kolveja!

[ealab]

Tuossa taisi selvitä ero juottamisen ja tinaamisen välillä. Juotokset kolvilla tai juottimella. Talouskupariastioiden sisäpinnat tinailtiin, sulaa tinaa käyttäen, saumoja, kahvipannun nokkia kolvilla juoteltiin?. Tuskin kenenkään hautakivessä lukee: Viimein juottimes kylmeni....

[jartsa]

No mitäs käytännön eroja noilla mobile ohjaimilla on 1:sellä ja 2:sella?
Voiko esim sillä kakosella ohjata kaikkia digijunia?
Entäs sillä ykkösellä...?
Se ykkönen on vissiin se missä se punainen namiska on siinä sivussa ja kakkonen se missä se on keskellä?

Yleensä uudemmalla voi ohjata vanhempia,välttämättä toistepäin ei toimi.
Kuitenkin puolin ja toisin saattaa olla joitain "servicebäkkejä",joilla nuo saa ymmärtämään toisiaan.Tietokoneitahan nuo on omalla tavallaan,joku softa sisällä.
(Vertaa PC ja Windows).Aikoinaanhan oli mainostakin väännetty:Intel inside-idiot outside

[ealab]

Onko kokemuksia, tietoja TAMS LD-W-32- dekooderista. Se olisi Märkliniin sopiva. Muuten mitä "dekoa" suosittelisitte relekäyttöisen veturin digitalisoimiseen.

[sanoaskosano]

Tams dekodereihin en ole perehtynyt mutta paras tulos saadaan kun asennetaan veturiin esim ESUn Hamo mangneetti "noin 10€" ja sopiva dekooderi http://kotijuna.blogspot.com/ . Märklin myy myös muunnossarjoja mutta ne ovat MÄ hinoiteltuja "noin 100€" Moottori käynti kestomangneetilla on kuin eri planeetalta verrattuna vanhaan käämityyn staattoriin.