lauri 12 kirjoitti:Ja niin, en ajatellutkaan maanpinnan "nostamista" raiteiden tasolle... Asia selvä!
Mutta 60 luvun c-kiskojen sorantus...? hmmm...

Terve Lauri,
Tarkoitatko radan penkereen profiilia vai itse sorastuksen toteuttamista, eli sorastustekniikkaa? C-kiskojen kaltainen valmiilla penkalla varustettu kisko on sorastuksen kannalta onlgemallinen — tällaisia kiskoja ei nimittäin ole tarkoitettu sorastettaviksi. Jos ajatellaan kiskoja, joissa ei ole valmista penkerettä, niin itse pölkyt muodostavat "muottilaatikon", jossa soratuksessa käytetty seulottu hiekka tai sepelijäljitelmä pysyy. Valmiin penkereen ongelma on siis se, että sorakerroksesta olisi tehtävä erittäin ohut ja jotta soratus ei peittäisi itse pölkkyjä. Aikanaan sorastin Märklinin M-kiskot sivelemällä liimaa pensselillä pölkkyjen väleihin ja sirotelemalla päälle seulottua kuivaa hiekkaa.
Oheisesta kuvasarjasta selviää penkattoman radan sorastuksen idea, jota itse olen käyttänyt. Työjärjesys menee näin.
1. Kiskot naulataan.
2. Kiskot ja pölkyt maalataan ruiskulla.
3. Kiskon harjojen puhdistu.
4. Kirjavuutta pölkkyihin saadaan maalaamalla osa pölkyillä erivärisillä ruskeilla.
5. Mahdollinen pällkkyjen litkutus mustalla tms.
6. Kuivaa seulottua hiekkaa runsaasti kiskoille.
7. Tasoitus jäykällä lattapensselillä.
8. "Täristetään" naputtamalla puukalikalla, jolloin sora valuu pois myös pölkkyjen päältä.
9. Kostutus vedellä (jossa tippa astianpesuainetta). Suihkupulloa käyttettäessä suihkutus on tehtävä niin korkealta, että kuiva hiekka ei pöllyä pois.
10. Kosteaan hiekkaan imetetään Woodland Scenicsin tai Nochin "Scenic Cement" -maisemaliimaa pipetillä. Liimana voi käyttää myös taiteilijatarvikeliikkeistä saatavaa "Acrylic Matte Mediumia", jota ohennetaan vedellä noin 1:7:ään.
11. Maaleikkaukset ja korkeammat penkat tarvitsevat pohjalle hieman vedellä ohennettua puusepän liimaa, johon sora tarttuu hyvin (sorahan ei pysy em. kaltevilla pinnoilla). Tämän jälkeen pinta kostutetaan vedellä ja soraa lisätään.
Penkereen perusmuoto syntyy tapauksessani 3 mm:n MDF-levystä, jonka reunat on viistetty. Levy on liimattu suoraan siniseen stryrofoam-levyyn, jonka pintaan linjoilla käytetyt ojat on viistetty mattoveitsellä ennen sorastusta. Ratapiha-alueilla sorastuksen pinta on käytännössä tasaisen tai siinä on hyvin matalta penkkamainen muoto. VR:n historiikeista löytyy hyvinkin tarkat penkereen muodot, jos sellaista tavoittelee. Myös vanhoissa Junat-lehdissä (Rautatiemuseon myymälästä) on piirroksin esitetty penkereiden profiilit eri aikoina.
