Märklin ja modulit

[Psi]

Vielä muutama linkki:

Mössölevyrungon yksi ongelma on moduulin kuljettamisessa. mehän on kuskattu näitä rullakoissa, ja se ei ole fiksua, kun päät ei ole suojassa.



Kuvassa vasemmalla piilopiha, joka on vanhan moduuliradan moduuleista tehty, ja on tapulissa, oikealla taas Kaunisiten moduuleja rullakossa!

Siksi on koitettu etsiä keinoja Kauniaisten runkojen korjaamiseksi. Tässä yksi sivu aiheesta:

http://www.taprk.org/fin/project/kauniainen/framed.html

Tavoite on saada nämä mössölevymoduulit myös "tapuleina" kuljetettaviksi niin että päädyt on suojassa. Kauniaisten moduulit on kaikki vakiomittaisia, joten tapuliin pano ei ole ongelma.

Kauniaisten FREMO-liityntä on tällä hetkellä "päreinä", mutta palautuu jälleen yhteen:

http://www.taprk.org/fin/project/kauniainen/fremo.html

Tuolla sivulla on myös linkki mielenkiintoisene M. Jandan tsekkiläiseen FREMO-kapearaidemoduulin runkoon:

http://www.zababov.cz/H0e/moduly/991/photo/photo991.htm

Tärkeää on huomata että puu liittyy tsekkiläisessä systeemissä mössölevyyn leikkaussauman suuntaisin voimin, eikä liimasaumaan nähden kohtisuorin voimin!

M. Janda oli suomessa vaihto-opiskelijana TKK:lla ja vaikutti yhden kauden Tapiolassa, valitettavasti vasta siinä vaiheessa kun Kauniaisten virheet oli jo tehty (lue: minä olin jo tehnyt)!!

pekka

[Jaska]

Tapiolan vanhan moduuliradan rungot on koottu jostain todella halvasta 11mm lastulevystä jota ostettiin kaksi arkkia ja pilkottiin kerholla.

Mulla on käytössä paksumpaa 15mm ja 18mm lastulevyä, joten jos ristijäykistän kehykset kunnolla, voi olla että homma pelittää... Toivottavasti. Tarviipa kiinnittää noihin jalkoihin sitten kunnolla huomiota.

[markku55]

Jos vertailukohteena on 11-22mm lastulevy, on tilanne ihan toinen kuin olin ymmärtänyt.
Jollain 20mm kovavaahtolevyllä jonka ylä- ja alapintaan on liimattu esim. 4mm vaneri, saavutetaan hurjasti kevyempi ja jäykempi pohjalevy modulille kuin mikään lastulevykonstruktio voi mahdollistaa.

Lastulevy on nyt vaan niin hemmetin väärä materiaali moduulien pohjaksi kuin olla saattaa, jopa paksu vaneri on selkeästi parempi kuin vastaavan paksuinen lastulevy.

Pelkkä PU kovavaahtolevy on jo sinänsä stabiili ja jäykkä pohjamateriaali, mutta päädyt edellyttävät kunnollista liitoslujuutta, ja silloin liitos päädyn ja pohjalevyn välillä tulee olla riittävän luja, joka taas edellyttää levymateriaalin liimauskestävyydeltä määrättyjä ominaisuuksia mitä esim Styrox ja sitä vastaavat materiaalit ei omaa.

Lujitemuoviteknologiaa soisi hyödynnettävän myös ratamoduleissa, varsinkin jos modulin koko on iso.

Markku

[LOK]

Kertokaas, mitä mieltä olette siitä ruskeasta vanerista joka voi olla vaikka vuoden laiturissa ja ei väänny mihinkään suuntaan. En kyllä kuolemaksenikaan muista kyseisen vanerin oikeaa nimeä.

Tuossa on myös mietitty alumiinikehikkoa...olisi varmasti luja ja kevyt.
Mitäs huonoja tai hyviä puolia alumiinissa voisi olla?

Tuossa Hermannin kanssa pohdittiin myös kaarresäteitä. Märklinillä on 2231
ja 2241.

Mielipiteitä?

[Hermanni]

Niin kuin tuossa edellä JHR kirjoittelikin, mietittiin noita kulmapalojen kaarresäteitä.
Oma ehdotukseni olisi että kaarre alkaa ja loppuu kiskolla 2241 joka on 30 astetta 553,9mm säteinen, keskellä olisi yksi 2221 joka on sama 30 asteen pala mutta säde on 360mm tai vaihtoehtoisesti 2231 jonka säde on 424,6mm.
Ko kiskot on jo tilattunakin testausta varten, katsotaan millainen kokonaissäde ko kiskoilla oikein muodostuu?
Nyt kun tutkittu on Märklinin radan filosofiaa on selvä että mitoitus pitää olla 360mm jaolla (Tuohon perustuu näköjään kaikki, alkaen ajolankojen mitoituksesta), se olisiko moduulin mitta 3x360mm eli 1080mm vai 4x360mm eli 1440mm. http://www.maerklin.de/produkte/pdfs/kg ... 050512.pdf



Kumpaa kannatetaan, vai kannatetaanko kumpaakaan?
Sitten myös pääty, onko parempaa ehdotusta kuin Fremo?
Itse olen edelleenkin vankasti Fremon kannalla juuri siksi että päätyjä saa tehdastekoisena kohtuuhintaan, tai kunhan saa edes Fremo päätypalaan kiinni.
Puhe oli JHR:än kanssa myös että jos tekisin pari paalusilmukkaa, omalle radalle niitä myös tarvitsisin, silloin ei olisi tarvetta tehdä radasta ympyrää laisinkaan.

[Psi]

Mulla on käytössä paksumpaa 15mm ja 18mm lastulevyä, joten jos ristijäykistän kehykset kunnolla, voi olla että homma pelittää... Toivottavasti. Tarviipa kiinnittää noihin jalkoihin sitten kunnolla huomiota.

Vaneri vetelee kosteuden mukaan enemmän kuin lastulevy, eli kannattaa maalata runkorakenteet sisältä ja päältä kokoonpanon jälkeen jottei kosteus vaikuta esmes vain lohkon sisäpuolelta ja turvota sisäpintoja ja käyristä kylkiä lommolle tms. Saniteettilastulevy voisi toisaalta olla kanssa mukavaa. Tiedän yhden harrastajan jolla on vakaa aikomus tehdä ratarunko siitä, mutta en tiedä kuinka projekti on edennyt.

Sandwich-rakenne, jossa on esmes ohut vaneri alla ja päällä ja mössöä välissä voisi olla hyvä ratkaisu, kuten markku55 esittää. Tällaisesta rakenteesta on hyvä esimerkki Turun kiskoliikennekerhon rata.

Jokunen kuva tuosta radasta on myös Tapiolan sivuilla:

http://www.taprk.org/fin/excursion/turku_01/

pekka

[Savis]

Lukematta kaikkia viestiketjun viestejä, olen edelleenkin valmis lähtemään mukaan 900mmx400mm moduulilla, jos se käy vain muille.

[Jaska]

Saniteettilastulevy voisi toisaalta olla kanssa mukavaa.

Itsellä on kierrätettyä keittiökaapin ovea tuo lastulevy, eli ilmeisesti saniteettilaatua ja mdf-pinta. Toivotaan että kestää. Tarkoitus on ristijäykistää myös niitä. Toisaalta en ole hirveän montaa runkopalaa vielä tehnyt, joten voisin koittaa jonkun palan runkoa eri tavalla, vaaikka tuosta finnfoamista sitten. Toisaalta pidän kierrätysmateriaalin käytöstä jos se vain on mahdollista, vaikka en ihan vihreä väriltäni olekaan.

[jhr]

Itse voisin osallistua kahdella modulilla esim asema/ratapiha-alue. Mun mielestä tuo 1080mm olis sopivampi kuin tuo pitkä 1440mm. Esim. kuljetuksen kannalta.

Luupissa melkein kallistuisin tuohon laajempaan versioon 2241 ja 2231, silloin ainakin kaikki kulkis hattuilematta luupissa.
Mitäs muut ovat mieltä asiasta?

Nuo FREMO päädyt sopii ainakin mulle. Eihän siitä tarvitse apinoida kuin kiinnitys ja kiskonkorkeus.
Nyt sitten se materiaali kysymys runkoa varten...ja mikäs siihen sopisi?

Onkos muut tyytyväisiä tuohon luuppi-ideaan?

[LOK]

Lukematta kaikkia viestiketjun viestejä, olen edelleenkin valmis lähtemään mukaan 900mmx400mm moduulilla, jos se käy vain muille.

Ainakin minun puolesta käy, mutta jos sinulle kävisi 180mm verran moduulin pidentämine se olisi vielä parempi.....
Toki vaihtoehtona olisi myös 180mm lyhentäminen 720mm mittaan, jolloin minä voisin kompensoida oman moduulin pidennyksellä 1440mm mittaan, tällöin voitaisiin tehdä tarvittaessa vielä ympyräratakin.

Itse voisin osallistua kahdella modulilla esim asema/ratapiha-alue. Mun mielestä tuo 1080mm olis sopivampi kuin tuo pitkä 1440mm. Esim. kuljetuksen kannalta.

Sama 1080mm moduulimitta käy kyllä minullekkin.
Se miksi 900mm ei käy minulle on juuri tuo ajojohtimien pituus, joka siis on 360mm, 900mm moduulilla joutuisi yhden johdintolpan laittamaan moduulin päätyyn puoliksi toiseen moduuliin (Mikä on siis melko mahdoton operaatio).

Entäs päätykappale ja sen kiinnityspisteet, tehdäänkö Fremon mitoituksen mukaan.
Eli tarkoitan että kiskon alapinnan korkeus (Joka on 195mm B96 ja E96 päädyissä, F96 on vain matalempi versio E96 päädystä) ja kiinnitysreiät vähintään tehdään FREMO-standardin mukaan, siis itse päädyn ei tarvitse muutoin muodoltaan olla Fremon mukainen jos ei halua sellaista jostain syystä käyttää.
Asiaa tarkemmin harkittuani taidan käyttää Fremo B96 ja E96 päätyjä myös kotiradalla.

EDIT Tarkoitus on kokeilla moduulien rungossa filmivaneria, sen pitäisi kestää melkein mitä vain.....

[markku55]

Ajojohtimien tolppien sijoitteluista tulisi varmaan myös sopia.
Paras ratkaisu mielestäni on se, että moduli on symmetrinen, eli moduulien yhdistävä ajojohdin on puoliksi kahden eri modulin puolella ja jako siis tietysti se 180mm. Tarkoittaa siis sitä, että tolpat on 90mm päässä modulin päistä.
Epäsymmetrinen ratkaisu jossa modulin toisessa päädyssä on tolppa ja toisen päädyn ajojohdin ylttää hieman toisen modulin puollelle siihen vastaavaan päädyssä olevaan tolppaan, on hankala ainakin jos modulilla on jonkunlainen katsomissuunta, eli sitä ei haluta kääntää toisin päin.
Tilanne epäsymetrisessä tapauksessa olisi todella hankala varsinkin kulmapaloissa ja päätyluupissa, jos en sanoisi peräti mahdoton.

Markku

[jhr]

Tuo on kyllä järkevä ehdotus että ajojohdin yhdistäisi modulit, silloin todellakin olisi sama kumminpäin modulin laittaa.
Täytyisi myös sopia, tuleeko radasta yksi vai kaksiraiteinen?
...eli halutaanko kahden liikkuvan junan kohtaavan vai kohtaamiset ainoastaan asemilla?

Itse etsin jotain sopivaa asema-aluetta jonka rakennan kahdelle modulille. Nyt mietiskelyssä on Kolhon tai Vilppulan asemamiljöö....en ajattele jätti suurta ratapihaa mutta 4-5 raidetta olisi aika hyvä, josta voisi sitten haarautua muita moduileita esim tehdasalueelle tai minne vaan.
Kahdella modulilla ratapiha olisi lähes kaksi metriä. Jos olisi 4-5 raidetta voisi tehdä vaihtotöitä ilman että muu liikenne häiriintyy.

Eli jos pituudeksi sovitaan 1080 niin myös se "standardi" leveys pitäisi sopia ( en nyt muista oliko FREMO 40 vai 50cm leveä). Tietysti erikoismodulit (asema-alue, tehdasalue jne) voi olla leveämpiä mutta "normaali paloilla olisi hyvä olla joku leveys, näyttäisi yhtenäiseltä.

[Psi]

Eli jos pituudeksi sovitaan 1080 niin myös se "standardi" leveys pitäisi sopia ( en nyt muista oliko FREMO 40 vai 50cm leveä). Tietysti erikoismodulit (asema-alue, tehdasalue jne) voi olla leveämpiä mutta "normaali paloilla olisi hyvä olla joku leveys, näyttäisi yhtenäiseltä.

Pieni on kaunista! Leventäkää moduulistandardianne sitten myöhemmin, jos tarvetta tulee. Epäsymmetrinen raide antaa enemmän tilaa maisemalle toisella puolella raidetta, jolloin kapeaankin moduuliin saa joitaikin rakennuksia. FREMO on 50cm leveä ja raide menee keskellä. Jos raiteelle varataan viiden sentin "ränni", jää maisemalle FREMO-ssa 22,5 cm kummallekin puolelle. Tapiolassa 30 cm moduulissa raide meni 10 cm etureunasta, jolloin toiselle puolelle jäi 17,5 ja toiselle puolelle hikiset 7,5cm. Silti meidän vanhan radan moduulit oli (omasta mielestäni) ihan kivan näköisiä.

Älkää sopiko pituudesta muuta kuin että se on sen vakiokiskon moninkerta (360mm?). Joku tekee sitten muutamia tasauspaloja, jos pituudet ei mene sivuilla tasan.

Mites kaarteet istuu jos suunnitteluruutu on 360mm? Jos raide on keskellä niin kaarteen alku ja loppu olisi syytä sovittaa suoran pätkillä 360/720/1080mm ruutuun niin että itse kulmakmoduulin liiityntäpinnat asettuu tuohon jakoon.

Tapiolan vanhassa radassa suunnitteluruutu oli 30cm ja moduulit oli 30, (45 ja 60) cm leveitä ja pituudeltaan 30/60/90/120cm pitkiä ja asemat 240 cm pituisia kaksiosaisia ja piilopiha kolmiosainen, 360cm mittainen. rata meni 10 cm etureunasta jolloin esmes pikkuasema saatiin 30 cm leveäään moduuliin, kun asemalle jäi n. 15 cm ja sivuutusraide mahtui etureunaan.

Asemien kohdalla on hyvä muistaa että kaksiraiteisessa radassa asemien päissä yleensä olevat puolenvaihtovaihteet vie pelkästään paljon pituudesta! Älkää ajatelko että aseman sisäisten moduulisaumojen tulisi olla mitenkään standardisoituja. Lohkorakenteinen asemamoduuli kannattaa kyllä suunnitella niin että sen voi helposti kuljettaa tapuleina, eli kaikki lohkot yhtä pitkiä.

Mitäs jos tekisittekin pöydälle asetettavia pikku-moduuleja samaan tyyliin kuin Hannu Aronssonin Z-mittakaavan rata:

http://www.taprk.org/fin/show/mex_2006/


tai mieluummin:

http://www.t-trak.org/index.html

Enennkun vedätte herneen nenään A4-kokoisten moduulien ehdottamisesta niin ajatelkaapas: Jos moduulit olisi esmes 360x360 tai 360x720mm kokoisia, niitä olisi helppo kuskata vaikka "muovikassissa". Jos moduulit olisikin pöydälle ladottavia, ei tarvitsisi jalkoja, sillä usein näyttelyn järjestäjät tarjoaa pöytiä (jos ei, voisitte sopia jonkin yhteisen pukkiperiaatteella toimivan alustarakenteen, jonka päälle rata kootaan). Tämä säästää kustannuksissa, eikä edellytä rungolta sellaista lujuutta kuin jaloillaan vapaasti seisovalta edellytetään. Koska rata on kuitenkin Märklin-rata, ei teillä olisi tarvetta mennä yli 600mm säteisiin kaarteissa, koska kaikki Märklin kulkee tiukemmastakin!

pekka

[markku55]

En tiedä helpottaako se asiaa yhtään, mutta usko kuitenkin, että PSi:n ehdotuksen mukaisesti 2x180mm olisi selkeämpi lähtökohta kuin sallia 180mm jako, jolloin vaihtoehtoja tulee ehkä liikaa.
Käytännössä se tarkoittaisi 360mm, 720mm tai 1080mm modulipituuksia.

Leveydestä en osaa sanoa mitään muuta, kuin että kiinnityskohtien tulee olla sen verran kapealla kohdistuksilla, että niin haluttaessa myös yksiraiteinenkin ja modulinleveydeltään kapeampikin osuus on mahdollinen (teollisuusraide, stamaraide, kaivosraide jne).
Jos esim. asemalta eroaa yksiraide pienemmälle "kyläradalle", tulisi senkin olla liitettävissä muuhun rataan, tai sitten on kaksi erillistä kiinnitysleveyttä, joista toinen on automaattisesti pääradan levyinen ja siihen liittyvät yhden raiteen radat on sitten sitä kapeampaa versiota.

Loppujen lopuksi pääradan mitoistus on tärkein, ja jos rönsyjä halutaan (mitkä kyllä tekee kokonaisuudesta mielenkiintoisemman), voidaan niistä sopia erikseen.

Markku

[Jaska]

Kun oli puhetta ajolangoista, niin enpä ainakaan itse ole keksinyt kovin järkevää tapaa. Tietty jos olis pelkät tolpat eikä sitä lankaa lainkaan? Vai miten se liitoskohta toteutuisi? Mä taidan omassa projektissani unohtaa ajolangat kokonaan vaikka ne kyllä hyvältä näyttäisikin.