

Valvojat: jhr, Hermanni
Nykyisin ei enää käytetä epoksihartsia, vaan polyuretaanihartsia. Oheisen linkin avulla homman perusjuoni selviää. Lisää löytyy vaikkapa googlettamalla "resin casting" -sanalla.Eeli kirjoitti:On kielen päällä ollut vähän aikaa sana "epoksivalu". Mitä tämä tarkoittaa, siis tarkoitan että miten sitä tehdään. Tiedän kyllä että se on joku valutekniikka, mutta millainen. Mitä valumallien tekeminen maksaa, mitä siihen tarvitsen? Kertokaa, please.![]()
Kohtuullisen simppeli. Ideanahan on se, että kun teet vaikkapa vaunun seinästä originaalin, niin valamalla siitä voi sitten monistaa useamapia kappaleita.Eeli kirjoitti:Tämä Timo Nyyssösen kirja minulla onkin. Onko kyseinen tekniikka hankala, vai onko helpompi valmistaa suomikalustoa jotenkin muuten?
Myös muotin "elinikä" on rajallinen,ei muottia voi käyttää rajattomia määriä,sekin kuluu myös.Muotista otettujen kappaleiden tarkkuus alkaa kärsimään,suhteessa valettujen kappaleiden määrissä.PeS kirjoitti:Kohtuullisen simppeli. Ideanahan on se, että kun teet vaikkapa vaunun seinästä originaalin, niin valamalla siitä voi sitten monistaa useamapia kappaleita.Eeli kirjoitti:Tämä Timo Nyyssösen kirja minulla onkin. Onko kyseinen tekniikka hankala, vai onko helpompi valmistaa suomikalustoa jotenkin muuten?
Muotti kestää noin 40 valua, kun valuaineena käytetään polyuretaanihartsia. Elinikä on riipppuvainen siitä, miten kovan tai pehmeän kumin on valinnut ja kuinka paljon muotissa on negatiivisia päästöjä, onko muottai kaksipuolinen jne. Sinänsä tämä ei ole ongelma, koska ainahan voi valaa uuden muotin, kun vanha hajoaa. Epoksin valaminen kuluttaa muotin reilun kymmenen valun jälkeen. Oheisessa linkissä erinomainen esitys aiheesta: http://www.pienoismallit.net/kirjoituks ... kkeli_281/jartsa kirjoitti:Myös muotin "elinikä" on rajallinen,ei muottia voi käyttää rajattomia määriä,sekin kuluu myös.Muotista otettujen kappaleiden tarkkuus alkaa kärsimään,suhteessa valettujen kappaleiden määrissä.
Silikonikumimuotti voi olla kaksipuoleinen tai vaikka tapeilla koottava. Nykyaikaisen polyuretaanihartsin viskositeetti on sellainen, että kaksipuoleiset muotit toimivat erinomaisesti. Negatiiviset päästötkään eivät ole ongelma - silloin on vain valittava sellainen muottikumi, jossa on hyvä repimislujuus (=pehmeä kumi). Tampereella Harraste Oy myy sekä muottikumia että polyuretaanihartsia pienerissä, samoin Hobby-Point Helsingissä. Piensarjoissa käytetään nykyään lähes poikkeuksetta polyuretaanihartsia aiheista riippumatta. Rakensin taannoin oheisen linkin takaa avautuvan lentokonemallin, joka on taidokkaasti valettu polyuretaanihartsista kaksipuoleisilla muoteilla http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_3372/ Hartsin valaminen silikonikumimuottiin on erinomainen mahdollisuus!jartsa kirjoitti:Muottien teossahan pitää pyrkiä välttämään juuri noita monimutkaisia rakenteita,joissa muotti jopa pitää hajottaa saadakseen valetun kappaleen irti.Lasikuituhommissa käytettiin muotin ja valmistettavan kappaleen välissä vahaa ja irroitusainetta,jotta nuo saatiin irtoamaan toisistaan ehjänä.
Hieman joustava muotti pitää olla,jotta kappaleen saa pois muotista.Kuitenkin niin tukeva ettei muotti "lässähdä"kesken kappaleen teon,tuentahan on tehtävä muottiin ennenkuin aletaan edes tekemään muotista kappaleita.Niinkuin aiemmin mainitsin muotin käyttöikä on verrannollinen muotista otettuihin valmiisiin kappaleihin.Muotin huolellinen valmistus takaa ainakin pidemmän käyttöiän.markku55 kirjoitti:Itse olen tehnyt lujitemuovikappaleita ihan "ammatikseni" 1960 luvun lopulla, ja silloin tietysti selvisi lujitemuovin salat ja edellytykset millä muotit toimii.
Silikonimuotteja en ole koskaan käyttänyt, tosin alihankintana joskus teettänyt kappaleita tuolla tekniikalla. On selvää, ettei joustamattoman lujitemuovikappaleen laminointi onnistu ilman riittäviä päästöjä, mutta toisalta ymmärrän, että negatiivisetkin päästöt onnistuu joustavalla muotilla.
Kuinka joustava muotti voi olla jotta kappaleesta tulee silti mitoiltaan toistettava, se on ainakin meikäläiselle arvoitus.
Toisaalta joustavalle muotille voinee tehdä sille sopivan tuen jonka varassa hartsi kovenee ja saavuttaa näin riittävän tarkan olomuodon.
Kysymykseni kohdistuu tuohon kovettumisen aikana tehtyyn tuentaan, onko yleensä käytössä lisätukia, vai muodostaako muotti jonkin pinnan joka tasolle asetettuna toimii oikean muodon saavuttamisen kannalta riittävän tuennan?
Minkä valmistajan muottikumia käytät ja minkälaista kovuutta?jartsa kirjoitti: Hieman joustava muotti pitää olla,jotta kappaleen saa pois muotista.Kuitenkin niin tukeva ettei muotti "lässähdä"kesken kappaleen teon,tuentahan on tehtävä muottiin ennenkuin aletaan edes tekemään muotista kappaleita.Niinkuin aiemmin mainitsin muotin käyttöikä on verrannollinen muotista otettuihin valmiisiin kappaleihin.Muotin huolellinen valmistus takaa ainakin pidemmän käyttöiän.
Irroitusaineita toki käytetään. Ne pidentävät muotin käyttöikää, mutta ennen kaikkea parantavat hartsin juoksevuutta muotissa - irroitusaine toimii siis myös liukasteena.markku55 kirjoitti:Eikö irroitusaineita kannata käyttää aina, mitä, en tiedä, mutta lujitemuovihommissa on pakko käyttää irrroitusaineita, tai muotti on kertakäyttöinen jos sitäkään.
Ei ainoastaan kannata käyttää,mikäli ei halua "Lekan ja rautakangen avulla"irroitella osia toisistaan.Sarkasmia.Nehän vahataan 2-3kertaa muottivahalla ensin,senjälkeen sienellä polyvinyylikloridi (irroitusaine)suditaan muotin pintaan.jokaisen työvaiheen jälkeen lämpötilasta riippuen on 6-8 tuntia annettava kuivua edellinen kerros,ennenkuin jatketaan.Gelcoat eri värisävyinä sivelemällä tai ruiskuttamalla antaa pinnan värin,ennenkuin aletaan laminoimaan lasikuitua.Pinta muotissa on se ratkaiseva tekiä,kuinka tasaisen pinnan saat,oikomalla muotin teossa saat kaikki virheet näkymään lopputuloksessa.Korkojen kera...markku55 kirjoitti:Eikö irroitusaineita kannata käyttää aina, mitä, en tiedä, mutta lujitemuovihommissa on pakko käyttää irrroitusaineita, tai muotti on kertakäyttöinen jos sitäkään.