H0 Sepeliroikka, Tka7 + BMo 3D-tulostettuna

[Säntäilijä]

Morjens,

Otsikon mukainen työjuna tuli tehtyä ja korkattua Porhan näyttelyssä. Tekarin lähtökohdat oli pituus-leveys-korkeusmitat milleinä ja googlen kuvahaku, loput on katsottu silmällä hyväksi printterin tarkkuusrajojen mukaan. Konepeiton sisälle ja hytän alle jätetty 13x39mm aukko, hytässä tilaa sähköille ja keulassa tilaa (joskus valmistuville) lumiauroille. Akselit rp25, eri toleransseille voi porata 2mm terällä tilaa.

_20210815_174343.JPG

_20210815_174630.JPG

_20210815_174720.JPG

BMo on aika suoraviivaisesti piirretty Mas:n ja Ob:n pohjalta taiteilijan vapauksia käyttäen. Puskimet pitää tiputtaa milli-pari että saa toleransseihin. Sepelilaitteessa on paikoitusreiät kaatoluukuille, jos joskus innostuu tinaamaan sopivat läpät. Tarkoitus tehdä vaunusta oikeasti sepelöivä, jossakin sopivassa tilanteessa. Telit Märklinin K14-näköiset.

_20210815_180038.JPG

Tka9 päivitystä tulee tässä myöhemmin, sekin kerkesi vitriiniin pyöräkerroilla ja osittaisilla kaiteilla ryyditettynä.

[Samuelsson]

On se ihan Tekarin näköinen.
Laitahan juttua kun keksit miten sen saa liikkuvaksi.

[PeS]

Lähtisin kokeilemaan vetoa siten, että vaihdelaatikko molemmille akseleille. Toisen voi ripustaa kiikkuvaksi, jolloin syntyy kolmipisteripustus. Laatikot yhdistetään pitkittäisellä kardaanilla. Moottorin ja kardaanin välille alennusvaihde. Moottori pitkittäin hyttiin tai konepeiton sisälle.





Saattaisi myös toimi pelkästään yhden akselin vedolla, jolloin vaihdelaatikko etummaiselle akselille ja moottori suoraan kiinni vaihdelaatikkoon.

[Samuelsson]

Kerrohan PeS lisää vaihdelootan kiikun toteutuksesta. Tilasin juuri maailmalta parit minikokoiset lootat. Ne ovat oikeastaan vain muovipalikat, joista törröttää kardaanin ja pyöränakselin päät. Olen tässä (osia livenä näkemättä) haaveillut että onnistuisin tekemään niiden kiinnityksestä väljät virroituksen takia. Ehkä jopa jousitetut.

[PeS]

Kerrohan PeS lisää vaihdelootan kiikun toteutuksesta.

Idea selviää tästä. Tämä tehdään vain toiselle akselille. Toteutus riippuu siitä, minkälaisia laakereita käytät. Hornblock-laakereita käyttettäessä riittää, että juotat laakerein kylkeen jonkun silmukan, josta jousilanka pujotetaan. Se voi olla esim. pellinpala, jossa on pieni reikä.

[Samuelsson]

Tuossa tapauksessa nähtävästi vain akseli pääsee keinumaan. Nyt pitäisi ideoida miten koko vaihdelaatikon saisi keinuvaksi. Jonkinlaiset ripustimet se vaatii. Luultavammin lootan kylkiin liimatut kulmatuet. Niissä voisi olla reiät, joista menee pystysuuntaiset tapit läpi. Jousitus esim. 0,3 mm langoilla, tai kierrejouset tappeihin, pohjan ja kulmatuen väliin.

[PeS]

Tuossa tapauksessa nähtävästi vain akseli pääsee keinumaan. Nyt pitäisi ideoida miten koko vaihdelaatikon saisi keinuvaksi. Jonkinlaiset ripustimet se vaatii. Luultavammin lootan kylkiin liimatut kulmatuet. Niissä voisi olla reiät, joista menee pystysuuntaiset tapit läpi. Jousitus esim. 0,3 mm langoilla, tai kierrejouset tappeihin, pohjan ja kulmatuen väliin.

Koko vaihdelaatikko keinuu, koska vaihdelaatikkohan on kiinni akselissa. Kaksi kehykseen kiinnittyvää jousilanka taas ovat ne kaipaamasi ripustimet, joiden varassa laakerit ja akseli ovat.

Ajattele tämä kuva siten, että vasemmanpuoleista pyöräkertaa ei olisi ja että kuvan keskimmäisen pyöräkerran molemmat laakerit olisivat pitkittäisten jousilankojen — tai pystysuuntaisten kierrejousien — varassa.

[PeS]

Protoscalessa homma viedään vieläkin pidemmälle, mutta periaate on sama. Protoscale-veturissa kaikki akselit ovat kahden yhtenäisen jousilangan varassa ja pyöräkerrat on ripustettu niiden varaan — eli jokainen laakeri joustaa pystysuunnassa. Koska yhtenäinen jousilanka muodostaa samalla vivun, toimii lanka vipuperiaatteen mukaisesti: kun yhden pyöräkerran laakeri nousee, painaa vipu vastaavasti toista alas. Vaihdelaatikko ei ole pultattu kiinni kehykseen, vaan myös se pääsee keikkumaan. Yksinkertaistetussa versiossa — josta nyt on kyse — riittää, että toinen pyöräkerta on ripustettu tällä tavalla ja toinen on kiinteästi asennettu. Mikään ei tietenkään estä kaksiakselisessa koneessa tekemään tämäntapaista ratkaisua, jolloin molemmat pyöräkerrat on ripustettu em. tavalla ja kytketty yhteen yhtenäisillä jousilangoilla.

[PeS]

Hk3-veturissa toteutin pyöräkerran jousituksen tällä tavalla: kahdella fosforipronssilangalla.

[Samuelsson]

Ahaa, taisin saada ajatuksesta kiinni! Ripustimet pitäisikin olla laakeroitu suoraan akselille, ei itse vaihdelaatikkoon. Täytyy funtsata kun osat tulevat. Kiitoksia!

[Psi]

PeS: Kantaako jouset eri ratkaisuissa veturin painoa vai ovatko jouset vain varmistamassa, että kaikki pyöräkerrat ovat jatkuvasti kiskonselässä kiinni?

Toisin sanoen: ovatko jouset normaalisti tasaisella radalla "pohjassa" ja epätasaisuuksien kohdalla korkeimmalla kohdalla oleva pyörä kantaa edelleen jousi pohjassa ja muut akselit painetaan vaan jousien avulla kiskoon kiinni, vai onko veturin paino todellakin jaettu kolmelle akselille niin, että jouset ovat yhtä paljon painuksissa?

Ajattelin vaan tuota Protoscale-versiota, jossa pitkä lanka on kytketty kolmen akselin laakerikappaleeseen. Jos jouset todella kantavat veturin kuorman niin veturin paino on kai saatavava jakautumaan niin, että veturi kulkee vaakasuorassa eikä etu- tai takapää ylhäällä, eikö niin? Muuten kytkinkorkeuksien kanssa voi olla ihmettelemistä, jos käyttää esimerkiksi Kadee-kytkimiä, jotka ovat ilmeisen kranttuja asennuskorkeudestaan...

[PeS]

Jouset kantavat kaikissa CSB-ratkaisuissa veturin/vaunun painoa. Tasaisella radalla jouset eivät siis ole pohjassa, vaan pystysuuntaan liikkuva laakeri on likimain kidan keskivaiheella. Veturi on tasapainotettava jo suunnitteluvaiheessa — ei siis ole yhdentekevää, mihin kohtiin kehystä kannatinjousien kiinnityspisteet asetetaan. Jos kaikki jouset olisivat koko ajan "pohjassa", ei veturi kykenisi ottamaan vastaan radan pystysuuntaisia virheitä kuin ainoastaan alaspäin — jos vastaan tulee kuhmu, nousee koko veturi. Kun pyöräkerrat pääsevät kaikissa olosuhteissa liikkumaan ylöspäin ja/tai alaspäin, ei itse veturin kori tai kehys nouse veturin kohdatessa epätasaisuuksia — pelkästään pyöräkerrat liikkuvat pystysuuntaan radan pystysuuntaisten virheiden mukaan. Siksi tällä tavalla ripustetun veturin kulku on vakaata.

Pitkittäisten jousilankojen kiinnityspisteiden valinta vaikuttaa siihen, miten veturin paino jakaantuu eri akseleille. Ihanteellista olisi voida jakaa veturin paino tasaisesti kaikille akseleille, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Suunnittelua varten on saatavilla laskentamalleja — jopa valmiita Excel-sovelluksia. Ne antavat mm. kiinnityspisteihin paikat. Sovellukset antavat myös suosituksen käytettävän jousilangan vahvuudesta. Jousilangan voi tarvittaessa vaihtaa paksummaksi, mikäli jouset painuvat liiaksi pohjaan.

Laskentamalleja on olemassa useita erilaisia — ohessa kuvaruutukaappaus yhdestä, jota on jaettu Scalefour Societyn jäsenille.



Itse olen kuitenkin tykästynyt enemmän Mike Sharmanin flexichas-ajatukseen, jolloin jousituksia ei käytetä. Toteutin sen Hk3-veturiin, jolloin myös veturin juoksuteli ottaa kantavuutta ja on osa ripustusta. Tämä on aivan oleellinen asia, jotta Hk- tai Hv-tyyppisistä vetureista saa ylipäätään toimivia.

[PeS]

123