Paras hinta-laatusuhde vetureilla?

[AXP]

Minkä valmistajan veturikalustoa suositte ja miksi? Tarkoitan tällä ihan valmiita vetureita, en rakenteluprojektien alustoiksi hankittavia. Ja H0-kalustosta tässä on kyse.

Itselläni on nyt pari Fleischmannin uutena ostettua veturia (joista toinen ei edelleenkkän avaudu minulle ), yksi käytettynä hankittu Roco, ja parisenkymmentä 1980-luvulta peräisin olevaa Liman halpis-veturia. Sanomattakin on selvää, että nuo Limat on ihan "omaa luokkaansa", ja tätä ei kai kukaan voi ymmärtää väärin.

Ehkä hiukan yllättäen vakaimmin kulkeva veturi on tuo Roco, joka DCC-ajossa kulkee höyhenenkevyesti ja tasaisesti millä tahansa nopeudella. Tuossa mallissa on keskimoottori ja kardaaniveto, eli kummankin telin molemmat akselit vetävät. Edullinenkin tuo oli, Ebaysta postituksineen noin €40.

Eli mihin merkkiin kannattaisi kallistua, saadakseen kohtuuhintaista ja hyvintoimivaa vetokalustoa? Tarkoitukseni siis on niitä sellaisenaan käyttää eikä ruveta suomikalustoksi modaamaan...

[ealab]

Vaikea sanoa. Roco ja Fleisu ovat molemmat hyviä, pitkäikäisiä, huollettuina. Rocon tekniikka taitaa olla vähän modernimpaa, moottorit varsinkin. Myös detaljirikkaampaa. Riippuu vuosikerrasta. Uudet Fleisutkin ovat hienoja. Ulkonäkö pyörien laippojen osalta, niin pisteitä enemmän Rocolle. Ps: LIMA:n veturit selvästi hyötyisi moottorien päivittämisistä. Fleisun osalta siitä löytynee juttua näiltä sivuilta.

[Juke]

Jos ajat satunnaisesti ei tuolla ole suurtakaan merkitystä. Jos ajat paljon ja haluat laitteiden toimivan vielä 30 v päästäkin, niin muista että markalla markan tavaraa. Omaan kokemukseeni perustuen vältän vetureita joissa on muoviset kanget ja/tai kaikki rattaat muovia, merkillä ei niin väliä. Omassa käytössä Fleischmanneissa on ollut vähiten ongelmia ajan saatossa. Ovat kuin kakstahtivehkeet: ihastuttavan yksinkertaisia. Vanhat DDR Pikot ovat taas pääsääntöisesti olleet hintaansa nähden iloisia yllätyksiä (paitsi ne muovikangelliset höyryt).

Uusissa vetureissa minulla on eniten ollut ongelmia Rocon ja Rivarossin kanssa. Ärsyttäviä pikkujuttuja, mutta jos sattuu saamaan moitteettoman yksilön, ovat kulkuominaisuudet hyvät. Jos massatuotantomalleista tarvisi nostaa yksi merkki yli muiden, se olisi ehkä kuitenkin Brawa, niin uutena kuin käytettynäkin. Ovat uutena satasen pari kalliimpia kuin Roco, Liliput tai FLM. Myös uudet Trixit ovat mielyttäneet silmää ja kulkevat hyvin.

Makuasioita, tuossa kuitenkin ajatuksiani vuosien varrelta ja n. 250-300 veturin kokemuksesta rankasti yleistettynä.

[KLu]

Kaluston ikäkin vaikuttaa asiaan. Vanha Lima on ajo/veto/kulkuominaisuuksien osalta, kuten vanha Pikokin, ongelmallinen eli kolminapainen moottorinsohlo ja karkeat muovihammaspyörät saavat aikaan äänekkään ja epätasaisen kulun. Myöhemmät pitkittäismoottori-kardaaniratkaisut ovat kohentaneet tilannetta oleellisesti, mutta huipulle ne eivät ole nousseet.

Pikolla on uusia halpamallin vetureita, jotka eivät ole erityisen huonoja, mutta niistä puuttuu mm. vauhtipyörä.

Rocon varhaiset veturit ovat samalla tavalla huonoja: vanhan mallin moottori, vaatimaton vauhtipyörä ja jousimallinen voimansiirto ei ole hitaissa nopeuksissa hyvä. Vanhatkin Rocot kulkevat kuitenkin liikkeelle päästyään hämmästyttävän miellyttävästi. Uudemmissa Rocoissa on kehittynyt viisinapainen moottori, reilu vauhtipyörä ja kardaaniveto ja kulku on hyvää. Joskus Haapamäen radalla havaittiin Rocon ohuiden kuparisten virroitusliuskojen kuluvan melko nopeasti kilometrien karttuessa.

Märklin mainittakoon tässä yhteydessä, koska kaksikisko-Hamo-Märklin on joissakin malleissa varteenotettava hankinta. Perinteinen Märklin miellyttää Simo Saksalaista kuin Volkkari konsanaan; ei mitään ihmeellistä, mutta pomminkestävää tekniikkaa ja erinomaista viimeistelyä. Kestävyys: isältä pojanpojalle. Märklinin perusmoottoriin on vaihdettavissa kestomagneetti ja viisinapainen ankkuri, jotka kohentavat alkuperäistä moottoria melkoisesti.

Märklinillä on mallistossaan kokonaan uudella pitkittäismoottori-kardaani-moottoroinnilla toteutettuja vetureita, joista ei ole kokemusta, mutta Märklin on niin tarkka maineestaan, että ne eivät voi olla muuta kuin hyviä

Trixejä on ainakin kolmenlaisia. Alkuperäinen Trix oli kestävässä maineessa mutta järkyttävän karkean pyöräprofiilin vuoksi en koskisi metrin kepilläkään. Uudet Trixin valmistuvat Märklinin tehtaissa ja laatu on sen mukainen eli korkea.

Trixillä (myös Märklinillä) on samantapainen halpaveturikonsepti kuin Pikolla, ja niissä on samantapaiset rajoitukset. Kumpikin on toteutettu massiivimetallialustalle halvalla yleismoottorilla ja kardaanivedolla eivätkä ole varsinaisesti huonoja.

Fleischmannhan käytti vuosikymmenet samaa poikittaismoottoria, joka on perusrakenteeltaan erinomaisen toimiva. Evoluutioversiossa on moottorin ankkuriin integroitu vauhtipyörä. Myös Fleischmann on uusissa malleissaan alkanut käyttää pitkittäismoottori-kardaanivetoa, ja itselläni ei tästä ole kokemuksia.

Liliputilla on varmasti sekavin kokoelma moottoreita ja voimansiirtoja ja joukossa on paljon hyvää. Kunnianhimoa Liliputilta ei ole koskaan puuttunut mutta omalta kohdaltani käyttökokemukset puuttuvat.

Omissa kokoelmissani on kaikkia yllämainittuja merkkejä ja lisäksi muutamia muita. Mitä ulkonäköön tulee, Lima ei yrityksistään huolimatta onnistunut nostamaan johtavien merkkien tasolle muuta kuin hinnan. Märklin puolestaan on pitkään pitänyt käsiteltävyyttä tärkeänä ja on tinkinyt joistakin yksityiskohdista liian helposti särkyvinä. Saksalaislehdissä julkaistaan melko perusteellisesti tehtyjä vertailuja monista merkeistä, ja kyllä juuri Brawa haastaa hyvin menneiden aikojen huippumerkkejä; Märklin ja Fleischmann pärjäävät tasaveroisesti Rocon kanssa.

Kokonaan oma juttunsa on hintataso: asiallisesta veturista köyhtyy helposti 300- ja moottorijunat ja isot höyryt maksavat 400...800 euroa uutena ja tämä vetää helposti mielenkiintoa käytettyihin vetureihin, joita saa huutonetistä siinä missä ebaystakin alle satasella, ellei kyse ole harvinaisuksista.


K.L.

[034]

Nyt taisi löytyä hyvä ketju kysymykseeni: Miten Rocon 3-kiskojärjestelmän veturi koodataan Märklinin Mobile Station 2:selle?

Käyttääkö Roco MFX tekniikkaa vai syötetäänkö tiedot ohjekirjasta MS2:selle?
Meitin nyt kysymystäni ei-käytetyn veturin näkökulmasta. Olen keltanokka jotenka en tiedä kauanko Roco on tehnyt 3-kiskoista Märklin-sopivaa (vaihtovirta) veturia.

[9619]

Rocon ja muiden valmistajien märklin yhteensopivat veturit toimivat osoitteella 3.

[PekkaH]

Rocon (ja ilmeisesti muidenkin) Märklin yhteensopivien osoitteen voi myös muuttaa, tosin ei onnistu (ainakaan) MS1:llä. 6021 ohjaimella olen saanut osoitteen muutettua haluamakseni.

[ealab]

3 on tehdasasetus. Pitääkin olla muutettavissa. Rocon Mouse ja silläkin onnistuu suoraan perusasetukset.

[magnuken]

Itse olen ostanut vuosien mittaan noin 20 Pikon DDR aikaan valmistamia vetureita. Ihmeen hyvin ovat kaikki toimineet vaikka eivät välttämättä ole olleet käytössä muutamaan kymmeneen vuoteen. Tavallisella analogiaradalla en niihin aina ole saanut henkeä mutta sitten Rocon ASC-1000 pulssiohajaimella kaikki ovat heränneet henkiin ja ihmeen hyvin ovat kulkeneet. En edes kaikkia ole viitsinyt öljytä.

Hankinnat olen tehnyt etupäässä saksalaisesta DDR-TeTe kaverilta:

http://ddrtete.de/index.php?cat=c99_Spu ... -Piko.html