Arduino mikrokontrollerit

[ealab]

Viiveiden syyt: Oikeassa opastinelämässä vihreä sammuttaa punaisen, siis kun syttyy AJA-opastevalo ja sen valvonta toimi, se sammuttaa SEIS-opasteen. Ja kun AJA-opaste päättyy, lamppu sammuu, taas toimivat valvonnat sytyttävät SEIS-opastelampun. Samoin käy, jos AJA-opastelamppu simahtaa, sammuu. Yleensä silloin, kun lampusta tulee ns. "ylioppilas"; lasikupuun pieni halkeama, ilmaa sisälle, hehkulangat palavat nopeasti piloille tehden lampun sisäpinnan vaaleaksi. Tämä sanonta periytyy radioputkiajalta.

[Jaska]

Viiveiden syyt: Oikeassa opastinelämässä vihreä sammuttaa punaisen, siis kun syttyy AJA-opastevalo ja sen valvonta toimi, se sammuttaa SEIS-opasteen. Ja kun AJA-opaste päättyy, lamppu sammuu, taas toimivat valvonnat sytyttävät SEIS-opastelampun. Samoin käy, jos AJA-opastelamppu simahtaa, sammuu. Yleensä silloin, kun lampusta tulee ns. "ylioppilas"; lasikupuun pieni halkeama, ilmaa sisälle, hehkulangat palavat nopeasti piloille tehden lampun sisäpinnan vaaleaksi. Tämä sanonta periytyy radioputkiajalta.

Eli yhtä opastinta tarkastellessa käykö näin: Juna lähestyy vihreää opastinta, kohdalla ensin vihreä sammuu, ihan pieni viive, sitten vasta punainen syttyy?

Mikähän olisi kaksikiskoradalla suositeltavin tapa tunnistaa junan liike?

Vaihtoehtoja ainakin:

Infrapunatunnistus (esim. http://www.youtube.com/watch?v=49quxNZo ... re=related on käytetty tätä tunnistustapaa)
Menetelmä ei huomaa mitään jos juna katkeaa... Osat näkyy ikävästi ratapölkkyjen välissä. Muuten varmaan ihan varteenotettava menetelmä.

Magneetti junan pohjassa, veturissa ja viimeisessä vaunussa. Reed-kytkin radalla lukee ylitse kulkevan magneetin.
Reed-kytkin pitäisi tosin jotenkin naamioida... Se lienee helpompaa, kuin IR-ledien ja vastaanottimien naamioiminen. Aiheuttaa pulmaa, kun magneetteja pitää vaihtotöiden yhteydessä siirrellä.

Virran tunnistus
Vaatii tunnistettaviin vaunuihin jonkinlaisen kuorman myös, kuten pieni vastus tai valot tms.
Tavaravaunuissa ei oikein kuullosta hyvältä ja miten se vastus saataisiin toimimaan suoraan akselin eristeen yli ilman kirkaa lisäävää virroitusta

[jartsa]

Infrapunatunnistus (esim. http://www.youtube.com/watch?v=49quxNZo ... re=related on käytetty tätä tunnistustapaa)
Menetelmä ei huomaa mitään jos juna katkeaa... Osat näkyy ikävästi ratapölkkyjen välissä. Muuten varmaan ihan varteenotettava menetelmä.

Se 3mm IR-ledi ei näy häritsevästi siellä raidepölkkyjen välissä,hiekoituksen jälkeen.

Magneetti junan pohjassa, veturissa ja viimeisessä vaunussa. Reed-kytkin radalla lukee ylitse kulkevan magneetin.
Reed-kytkin pitäisi tosin jotenkin naamioida... Se lienee helpompaa, kuin IR-ledien ja vastaanottimien naamioiminen. Aiheuttaa pulmaa, kun magneetteja pitää vaihtotöiden yhteydessä siirrellä.
Reedin naamiointi lienee vaikeampi rasti kuin IR-ledin!IR-Vastaanotinhan sijaitsee ratapöydän alla!



Virran tunnistus
Vaatii tunnistettaviin vaunuihin jonkinlaisen kuorman myös, kuten pieni vastus tai valot tms.
Tavaravaunuissa ei oikein kuullosta hyvältä ja miten se vastus saataisiin toimimaan suoraan akselin eristeen yli ilman kirkaa lisäävää virroitusta

Vastusmaalilla maalataan se eriste pyörässä,tuloksena resistanssi on muutama kilo-ohmi!Ei sen vaikeempaa.

[ealab]

Kyllä. Tähän ei riitä AJA-komento, ohjaustoiminto, vaan AJA-lamppu syttyy, alkaa palaa ja siitä sitten valvonta. Käytännössä opastin menee SEIS, kun veturin/junan ensimmäinen pyöräpari ylittää opastimen kohdalla raide-eristyksen, so. menee seuraavalle eristetylle osuudelle, jolloin tuo seuraava osuus tulee varatuksi. Viiveitä syntyy releistä ja itse lampuista, ne eivät syty ja sammu yht´äkkiä, vaan on hehkulangan viiveet. Ajat ovat hyvin lyhyitä. Pikkuhiljaa käyttöön tulevat LED-opastimet ovat "lamppujen" osalta valon-/sähkönnopeita. Niissä on kuitenkin sama sekvenssi.
Mm. Roco:n vaunuihin on saatavana pyöräpareja, joissa on vastusakseli. Vähän riippuu, mutta jos on lyhyitä raiteita, joissa on em. akselivastusvalvonta systeemi, esim. vaihdeosuus ja juna on pitkä, veturi "näkyy", samoin viimeinen? vaunu, jossa vastusakseli. Tässä välissä vaihdeosuus olisikin "ilmassa".

[jartsa]

Releiden viiveet ja hehkulamppujen syttymisnopeus on minimaalisia,näitä valo-opastimia ledikäytössä voidaan keinotekoisesti viivästää elektroniikalla Hp0(pun) sammuu ja Hp1(vihr)/Hp2(kelt) valo syttyy.Nämä valonvaihdot on hidastettu senverta,että silmä ehtii havaita ko. tapahtuman.Viiveen pituus joku 100ms.

Miksei niitä välissä olevien vaunujen fillareitakin voi "vastusmaalata"?Vaikka yksi pyöräpari/vaunu (4 akselinen matkustajavaunu),näin esimerkki tapauksena.Jos useampi akseli sattuu olemaan samalla osuudella,se voi ehkä häiritä tai sekoittaa ohjausjärjestelmän.
Tamsin S88 FB (feedback) havaitsee kyllä pienenkin muutoksen,luokkaa about 50mV jännite/ tilamuutoksen raiteissa.
Nämä Tamsin "feedbackit" on aika varmoja virhetoimintojen suhteen,ts. on/off periaatteella toimivia.

[Jaska]

http://www.youtube.com/watch?v=5TNrRFGREKE
Jos osaa, voi tehdä koko ajolaitteen itse. Arduino syöttää DCC:tä suoraan boosterille. Valmis kirjastokin löytyy (railstar). En taida silti itse ruveta kokeilemaan...
Tietokoneohjaus olisi tätä kautta aika kätevä värkätä. Mutta minua ei sellainen tällä hetkellä kiinnosta.

[jartsa]

Mikään valmis (PC-ohjelma) ei tue tätä,joten joutuu tekemään turhan paljon hommia tän kanssa?
Esim. joku WDP toimii suoraan useammilla eri merkkisillä laitteilla.

[Brakeman]

Nimimerkki "Yaasan" on aloittanut marklin-users.net:issa keskustelun kehittamastaan Arduinon paalla toimivasta ohjaus ohjelmistosta.
http://www.marklin-users.net/forum/yaf_ ... post403185

Desktop Station:
http://yaasan.mints.ne.jp/

Aika mielenkiintoista!
Juha

[kari-g]

Jatketaan aiheesta ja vähän aiheen vierestä.

Railuinosta löytyy lisää tarinaa / koodia:
http://code.google.com/p/railuino/

Ko. sivujen ylläpitäjältä (Jörg Pleumann) löytyy Youtubesta hyvä 40 min video (saksaksi) aiheena
"LinuxTag2012: Railuino - Hacking your Märklin".
http://www.youtube.com/watch?v=RnU9YFDxkqg

Märklin 60113 (& Mobile Station 2) & CAN väylää käyttäviä rakennussarjoja/valmiita purnukoita/kaapeleita ym löytyy
täältä:
http://can-digital-bahn.com
Tavaraa voi tilata laittamalla sähköpostia osoitteeseen info@can-digital-bahn.com

Sitten löytyy toisenlainen "arduino": Flyport / Openpicus
http://www.openpicus.com

Älypuhelimella/Padilla tapahtuva DCC-radan ohjaus käyttäen Flyport & Flyport-WiFi - moduleja:
http://wiki.openpicus.com/index.php?tit ... with_Wi-Fi
Demo Youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=Jv0b2k2saWI

Flyport tuottaa 3.3 V DCC signaalin, joten ratasyöttöön tarvitaan simppeli DCC-boosteri, vaikkapa
http://www.tams-online.de/htmls/produkt ... _2007.html
tai
http://www.tamvalleydepot.com/products/ ... ml#booster

//kari

[kari-g]

Järvenpäässä erään sähköliikkeen näyteikkunassa on Arduinon Duemilanovan ohjaama digitaalinen Märklin-rata(soikio).

Rata on siirretty Järvenpään kirjaston lastenosastolle marraskuussa 2014. Tämä nyt vaan tiedoksi.

//kari g

[Anadigi]

Kiinnostuin kyselemään Arduinon käytöstä radan automatisoinnissa kun törmäsin verkossa DCC++ versioon. USAlainen harrastaja oli tehnyt melko monipuolisen N radan automatisoinnin käyttäen Arduinoa ja moottori shieldiä ja kirjoittanut tarvittavan ohjelman. Varsin monipuolisesta vaikutti. On perehdyttämisvideot Yuutuupissa ja softat saa githubista.
Vieläkö teillä Jaska ja Jartsa on Arduino kehitelmiä?
Jyrki

[Anadigi]

Mainitsemani materiaali löytyy Yutuupin kanavalta DCC++
Jyrki

[Jaska]

Vieläkö teillä Jaska ja Jartsa on Arduino kehitelmiä?

Elektroniikkaprojektit ovat minulla olleet vähän sivussa, kun kerhotoiminnan elvyttäminen on vienyt päähuomioni, mutta mielenkiinnolla pysyn kuulolla näissä asioissa.