Moduulissa kallein osa on pääty ja profiilien sisälle asennettavat palikat, joiden päässä on kierre — näissä hintaan suurin vaikuttava tekijä on työ. Päädyt yhdistävä profiili on bulkkikamaa, jonka pätkityttäminen haluttuihin mittoihin ei ole merkittävä kustannuserä. Profiilin voi korvata muunlaisellakin profiililla tai neliskulmaisella tai suorakaiteen mallisella putkella — saatavuuden ja hinnan mukaan. Profiili kannattaisi ehkä valita sillä periaatteella, että sen sisälle olisi saatavilla valmis kierteellinen pulikka, jotta vältyttäisiin sen teettämiseltä. Messurakenteiden rakentamista varten on saatavilla erilaisia kiinnityspulikoita. Entä jos profiili korvattaisiin vaikka 40x40 mm:n alumiiniputkella — sen kumpaankin päähän voitaisiin lyödä valmis kierteellinen muovitulppa, jonka avulla päädyt voitaisiin kiinnittää pitkittäistukiin.
Päädyt voidaan jyrsiä CNC-koneella tai leikata laserilla. Piirustuksen voi tehdä itse tietokoneen ymmärtämään formaattiin, jolloin alihankkijan ei tarvitse käyttää aikaa piirustuksen tekemiseen. Toki hankittavan määrän suuruus vaikuttaa yksikkökustannukseen. Valmiin piirustuksen perusteella on helppo pyytää tarjouksia työtä tekeviltä yrityksiltä. Laserleikkauksen ja CNS-työn välistä hintaa voi samalla vertailla.
Vanerista tai MDF-levystä laserilla leikattuja pienoisrautatiekäyttöön suunniteltuja moduuli/lohkorakennussarjoja on nykyisin tarjolla runsaasti pitkin Eurooppaa — jopa yksi suomalainen yritysten valmstaa N-skaalan standardin mukaista sarjaa. Pelkästään Englannissa alan yrityksiä on jo toista kymnentä. Em. sarjojen hinta asettuu yleensä 50-80 euron tuntumaan koon mukaan.
Teetin aikoinaan kolmen millimetrin teräksestä lohkosovitteita. Osa leikattiin laserilla levystä, siihen porattiin tarvittavat reiät, joista osa jengattiin. Lisäksi sorvattiin kartiotapit, jotka kiinnitettiin hitsaamalla — myös kartioreikä porattiin. L-muotoon sovite väännettiin kanttikoneella. Kohtuullisesti siis duunia — yhden sovitteen hinta oli 15 euroa.
