Märklin ja modulit

[jhr]

Tässä oli pari maaliruiskupäivää ja maalasin moduleihin tulevat kiskot. Pitää vielä maalata ohuesti toisen kerran hieman erisävyllä, niin tulee (toivottavasti) elävyyttä kiskojen ruosteeseen.

[mudhoney]

Tässä oli pari maaliruiskupäivää ja maalasin moduleihin tulevat kiskot. Pitää vielä maalata ohuesti toisen kerran hieman erisävyllä, niin tulee (toivottavasti) elävyyttä kiskojen ruosteeseen.

Milläpäs maalasit? Ihan siltä varalta, että osaa sitten itsekkin jossain vaiheessa ostaa samansävyistä maalia.

[kreikkalainen]

Tässä oli pari maaliruiskupäivää ja maalasin moduleihin tulevat kiskot. Pitää vielä maalata ohuesti toisen kerran hieman erisävyllä, niin tulee (toivottavasti) elävyyttä kiskojen ruosteeseen.

Milläpäs maalasit? Ihan siltä varalta, että osaa sitten itsekkin jossain vaiheessa ostaa samansävyistä maalia.

Toset tekee airbrush-tekniikalla ja toiset penselilla (kuin minä), ei kannata satsata liika aika kiskomaalamisessa, koska myöhemmin tulee hiekkoitus ja rikaruoho, mikä peitaa maalausvirheita. Hienolla hiekkapaperilla voidaan rapsuta ne maalit kiskon päältä pois, että on hyvä sähkökontaktti veturipyöräiden kanssa.

[Psi]

Mitenköhän nuo moduulien saumakohdat on kiskoliitokistaan toteutettu näissä ratapihakohdissa?

Nuo saumat ei ole moduulisaumoja, vaan lohkosaumoja. Taas tulee varmaan pyyhkeitä määrittelemisestä, mutta moduulisauma on sellainen vaihtokelponen sauma, eli moduulisaumassa ei koskaan tiedä mitä viereen tulee. Lohkosaumassa kummallakin puolella saumaa olevat moduulit on aina samat. Tässä sun esimerkkikuvassa saumakohdissa on piirilevystä työstetyt pölkkymaton pätkät sauman kummallakin puolella (lasikuitupohja näkyy vaaleana). ja kiskot on juotettu piirilevypölkkyihin ja ehkä sahattu jälkikäteen. Kun tällaisessa saumassa on aina samat palat yhdessä, on sauma voitu esmes varustaa kohdistustapein. Moduulisaumassa kohdistustappi lisää vain ongelmia, sillä eri porukoiden mittatarkkuus voi olla erilainen, ja tappi estää kohdistamisen jos tapin sijainnissa on virheitä! Kun kyse on lohkosaumasta ei tämä ole ongelma, sillä nämä kaksi palaa on aina yhdessä.

pekka

[Jaska]

Tässä sun esimerkkikuvassa saumakohdissa on piirilevystä työstetyt pölkkymaton pätkät sauman kummallakin puolella (lasikuitupohja näkyy vaaleana). ja kiskot on juotettu piirilevypölkkyihin ja ehkä sahattu jälkikäteen. Kun tällaisessa saumassa on aina samat palat yhdessä, on sauma voitu esmes varustaa kohdistustapein.

Ihan hyvä, että täsmensit termejä. Tosiaan moduuli tarkoittanee "vaihtokelpoista" tai jollain tapaa standardia palasta ja kuvan pala ei sellainen tainnut olla.

En tosin vielä ymmärtänyt, mitä hyötyä siitä piirilevystä siinä ratapölkkyjen tilalla on? Onko siinä piirilevyssä joku kohdistussysteemi mukana? Kenties raiteet joustaa sauman lähellä hivenen ja ne saadaan jotenkin fiksulla tapaa kohtaamaan?

Itselle en ole vissiin tekemässä tällaisia lohkoja, jotka sopii pelkästään toisiinsa, vaan tarkoitus oli tehdä sananmukaisesti moduuleja, joidenka avulla esim. ratapihan pituutta voisi tilan salliessa jatkaa lisäämällä uuden suorista koostuvan moduulin väliin. Onko hyviä ideoita, miten saisin kiskot mahdollisimman jämptisti kohtaamaan? Tosiaan huomasin pieniä pulmia jo kahdella rinnakkaisella raiteella, niin mitä mahtaakaan olla luvassa, jos niitä on rinnakkain 4 tai 5... Hivenen joustavasti tehty kiinnitys ja eestaas iu'utettava kiskoliitinkin on jo käynyt mielessä.

No on tässä aikaa pohtia tätä, kun muut moduulit on vielä aika vaiheessa ja edes kiskomateriaalit ei ole kaikki vielä hankittuina. Taidan ostaa flexiä kun käyn piakkoin saksassa.

Nyt pitääkin valmistautua lähtemään Toijalan - Valkeakosken välille höyryveturia katsomaan!

[Psi]

En tosin vielä ymmärtänyt, mitä hyötyä siitä piirilevystä siinä ratapölkkyjen tilalla on? Onko siinä piirilevyssä joku kohdistussysteemi mukana? Kenties raiteet joustaa sauman lähellä hivenen ja ne saadaan jotenkin fiksulla tapaa kohtaamaan?

Idea on että useampi pölkky muodostaa tavallaan sellaisen kokonaisuuden joka on jäykkä, eikä jokaista pölkkyä tartte yksitellen liimailla tai naulailla alustaan. Kun kisko juotetaan useampaan pölkkyyn se pysyy myös onnettomuustilanteissa paremmin paikallaan.

Idea on että tämä ei nimenomaan tosiaankaan jousta tippaakaan!

Kun sulla on tulossa useampi raide aseman sisäiseen saumaan niin tällainen tapa voi olla hyvä. Jotta aseman pituutta voi säätää joudut ensin tekemään "lyhyen" version, sitten sovittamaan väliin sen lisäpalan ja nyt asennat kiskot tähän palaan sen mukaan mitä on saumojen toisella puolella. Vaatii tarkkuutta, mutta ei ole mahdoton tehtävä, etenkin, jos voit varmistaa että kaikki on elämätöntä.

Tapiolassa piilopiha voidaan koota kahden tai kolmen moduulin mittaiseksi. Kun piilopihassa on kaksi lohkoa se kohdistetaan tapein, kun lohkoja on kolme passataan keskipala käsin paikoilleen, sillä keskipalaan ei ole vielä tappien holkkeja asennettu. Itse Kauniaisten asema on lohkorakenteinen, ja kiskon päät on juotettu messinkinauloihin. Saumoissa on aina kaksi tappia. Samoin Kauniaisten kulmapaloissa, jotka on kahdesta lohkosta koottuja (120x60 ja 60x60cm). Näin ovat helpommin kuljetettavissa.

Myös vanhan radan uusimmat kulmapalat koottiin tapein.

Tapiolan Kauniaisissa myös moduulisaumassa on tappi, mutta se on yhden kerhon projekti, ja kaikissa moduuleissa on tapin paikka pantu jigin avulla kohdalleen.

[kreikkalainen]

Mitenköhän nuo moduulien saumakohdat on kiskoliitokistaan toteutettu näissä ratapihakohdissa?

Nuo saumat ei ole moduulisaumoja, vaan lohkosaumoja. Taas tulee varmaan pyyhkeitä määrittelemisestä, mutta moduulisauma on sellainen vaihtokelponen sauma, eli moduulisaumassa ei koskaan tiedä mitä viereen tulee. ...

Hyvä, että joku löytyy veturitallissa, joka pystyy selitamaan alan vaikean terminologian. Nyt kun viimeinen este on poistettu, voimme jatka moduulien ja lohkojen rakentamisessa, että edes jotain on seuraaville pienoisrautatiepäiville näkyvissä.

[Psi]

Nyt kun viimeinen este on poistettu, voimme jatka moduulien ja lohkojen rakentamisessa, että edes jotain on
seuraaville pienoisrautatiepäiville näkyvissä.

Olen tänään saanut tietää että kymmenkunta Tapiolan messinkikerholaisten FREMO-moduulia on myös menossa OULUN PÄIVÄT -tilaisuuteen jossa ne liitetään Oululaisten moduuleihin.

Onko tarkoitus tehdä yhdistetty kaksi- ja kolmiokiskorata vai kaksi erillistä rataa -- sitä en tiedä, mutta jos kaikki liitetään yhteen on radasta todennäköisesti tulossa suomen suurin FREMO-rata

[kreikkalainen]

Onko tarkoitus tehdä yhdistetty kaksi- ja kolmiokiskorata vai kaksi erillistä rataa -- sitä en tiedä, mutta jos kaikki liitetään yhteen on radasta todennäköisesti tulossa suomen suurin FREMO-rata

Varattu sali Oulussa on suhdellisesti pieni lisäksi kuljetusmahdollisuukset on myös rajoitettu.
Oulussa on vain kaksikiskomoduulirata pääasiassa oululaiset FREMO-mukaiset moduulit.
Lisäksi on kutsuttu pääkaupunkiseudulta muita tasavirta-FREMO-harrastajia ja Tapiolan messinkiharrastajat.
Digitalinen Märklin-rata Oulussa on eri asia.
Itse olen vain kolmas pyörä tässä projektissa, siksi en pysty kertomaan Oulusta yhtä mitä.
Tod.näk. vasta Tamperella olisi ensim. julkinen kolmekiskomoduulirata pystytetty.

P.S.: Ei saa sekoita FREMO-harrastuksen kotona ja messinkiharrastuksen kerhoilla, toiset harrastaa FREMO, toiset harrastaa messinkikalustoa, toiset harrastaa mollemmat ja toiset juttelee vaan veturitallissa.

[Psi]

Rautatiemuseon foorumilla on aloitettu kseskustelu omasta moduuliratastandardista. Ilmeisesti kuitenkin niin että käytettäisiin jotain valmista standardia.

Toivottavasti kenttä ei hajoa liikaa. Muuten meillä on useita toisiinsa epäyhteensopivia moduuleja eikä kukaan saa ajettavaa rataa aikaiseksi.

[kreikkalainen]

Rautatiemuseon foorumilla on aloitettu kseskustelu omasta moduuliratastandardista. Ilmeisesti kuitenkin niin että käytettäisiin jotain valmista standardia.

Toivottavasti kenttä ei hajoa liikaa. Muuten meillä on useita toisiinsa epäyhteensopivia moduuleja eikä kukaan saa ajettavaa rataa aikaiseksi.

Epäyhteensopivuus ei ole ongelma, jos käytettyt standardit on julkisesti speksattu, näin voidaan rakenta sovintomoduuleja tai rajapintamoduuleja, esim.:
- yski puoli FREMOn laaksoprofiili ja toinen puoli FREMOn vuoristoprofiili
- yksi puoli FREMOn kaksiraiteinen päätyprofiili ja toinen puoli NordModul-päätyprofiili
- jne.

[Psi]

Epäyhteensopivuus ei ole ongelma, jos käytettyt standardit on julkisesti speksattu, näin voidaan rakenta sovintomoduuleja tai rajapintamoduuleja, esim.:
- yski puoli FREMOn laaksoprofiili ja toinen puoli FREMOn vuoristoprofiili
- yksi puoli FREMOn kaksiraiteinen päätyprofiili ja toinen puoli NordModul-päätyprofiili
- jne.

paitsi että FREMOssa kiskot on 1300mm lattasta ja Nordmodulissa on jossain metrin korkeudella...

[kreikkalainen]

paitsi että FREMOssa kiskot on 1300mm lattasta ja Nordmodulissa on jossain metrin korkeudella...

Jossain saks. lehdessa invaliidit kirjoitivat terävät raklamaatioita, kun maksavat näyttelyvieraat rullatuolista eivät pääse katsomaan lian korkeat moduulimaisemat.
Toisalta Suomessa 1,3m korkeudessa kallita Märklin-leluja on suojattu, kun lasten kädet ei pääse koskemaan tai rikomaan.

[Psi]

Toisalta Suomessa 1,3m korkeudessa kallita Märklin-leluja on suojattu, kun lasten kädet ei pääse koskemaan tai rikomaan.

...ja toisaalta tuho on täydellisempi kun juna sieltä sitten putoaa...

[kreikkalainen]

Toisalta Suomessa 1,3m korkeudessa kallita Märklin-leluja on suojattu, kun lasten kädet ei pääse koskemaan tai rikomaan.

...ja toisaalta tuho on täydellisempi kun juna sieltä sitten putoaa...

Varmasti kannattaa kirjoita diplomityö tekn. korkeakoulussa aiheesta "Sr2:n vapaa pudotus" ja ota huomio moduulikorkeuserot sekä ajonopeus kurvissa. Olisiko vain 30% tuhosampi, eli lineaarisesti vai progressiivisesti, en muista matem. yhtälön.
Henk.koht. hyväksyn kaikki (epä-)viralliset korkeudet, jos se vaan edistaa moduuliratatouhun tässä maassa.
Jalkojen lyhyentäminen on suhtellisesti pieni vaiva.