Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Keskustelua radan rakentamisesta, maisemoinnista, ratapihakaavioista, ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 963
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja PeS »

Iain Rice oli ja on yksi englantilaisen pienoisrautatieharrastuksen suurista nimistä. Moni nykyharrastaja kertoo Iain Ricen kirjoitusten, suunnitelmien ja näyttelyratojen innostaneen harrastamaan. Näin Iain Ricen rakentaman ikivanhan radan tänä vuonna Yorkin pienoisrautatienäyttelyssä. Se on yhä vaikuttava. Näyttelyn radoista olen kirjoittanut useamman jutun naaman "Pienoisrautatieharrastajat"-ryhmään. Iain Ricen tapa rakentaa ratoja voi kuitenkin herättää mietteitä myös täällä.

Vuonna 2022 kuolleen Ricen läpimurto mallirakentajana tapahtui 1970-luvun alussa. Ricen ajatukset mullistivat englantilaisten tavan rakentaa näyttelyratoja. Ehkä juuri siksi Ricen rakentama Trerice-niminen rata oli tänä vuonna näytteillä Yorkin näyttelyssä. Sitä operoi vaivaantuneen tuntuinen nainen — ehkä sukulainen tai tuttava, jonka suhde pienoisrautatieharrastukseen ei ollut kovin syvällinen. Hän valitteli, että ei oikein tiedä, miten radalla pitäisi operoida.

Tarvitseeko pienoisrautatien olla suuri ja tarvitseeko todellista rataa varten hankkia lentokonehallin kokoinen tila? Tarvitseeko vetureita ja vaunuja olla satamäärin? Voiko pienellä radalla operointi olla mielenkiintoista? Ricen rakentama rata on yhdenlainen vastaus kysymyksiin. Pienikokoisen näyttelyradan voi toteuttaa kunnianhimoisella tavalla kohtuullisessa ajassa. Kiskot voi naulata ja liikkuvan kaluston voi rakentaa käsityönä — tai rakentaa radan pieneen tilaan ilman sen suurempaa tarkkuustavoitetta.

Kuvitteellinen ”mitä jos” -rata
Trerice on kuvitteellinen kaivosalue pohjoisessa Cornwallissa. Englantilaisittain rata on ”light railway” — normaaliradan raideleveydellä rakennettu rata, jonka kiskotus on kevyttä ja jossa käytetyt veturit ovat lähempänä kapearaidevetureita kuin normaaliradan vetureita.
Aiheen erikoinen rajaus johtaa automaattisesti rakentamaan paljon käsityönä. Kiskoprofiili on hyvin matalaa, raideleveys on 18,83 mm (P4) eikä kalustosta ole tarjolla kaupallisia malleja.

Ricen suunnitelmat olivat hyvin yksityiskohtaisia. Rice suunnitteli ja rakensi uransa aikana useita samantapaisia näyttelyratoja, joissa hän testasi ajatuksiaan. Niiden rakentamista ja suunnittelun periaatteita on kuvattu kirjoissa ”Light Railway Layout Desing” ja ”Layout Design Finescale in Small Spaces”.

Vuonna 2017 Rice julkaisi kirjan ”Creating Cameo Layouts”, joka tiivistää vuosikausien ideoinnin. Rakenteellisesti ja toiminnallisesti Ricen ideoiman näyttelyradan — eli cameo-radan — pitäisi olla kokonaisuus, johon on integroitu kaikki tarvittava. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttelytilanteessa ei tehdä muuta kuin kytketään rataan virrat, jonka jälkeen rata on ajokuntoinen. ”Cameo-rata on toiminnallisesti itsenäinen, helppo siirtää ja helppo varastoida. Lisäksi rata voidaan mukauttaa helposti erilaisiin olosuhteisiin”, kuten Rice kirjassaan kirjoittaa.

Cameo-ajatus ei ota kantaa radan kokoon, mutta käytännössä cameo-rata on pienikokoinen ”akvaario”. Määritelmän mukaan ”mallinnettu maisema yhdistyy saumattomasti taustamaisemaan. Radan rakenteet — varjolistat ja fasciat — ovat osa näkymää ja kehystävät mallatun maiseman. Huolellisesti harkittu ja rakenteen sisälle rakennettu valaistus täydentää kokonaisuuden”.

Cameo-rata — tai suomalaisittain ”akvaariorata” — on Ricen mukaan "kaunis esine, jonka voi sijoittaa mihin tahansa". Näyttelyssä se asennetaan näyttelyvieraiden ”katselukorkeudelle”, eli katselukulma on pakotettu. ”Näyttelyradan on oltava visuaalisesti miellyttävä. Sen tehtävänä on välittää esikuvan luonne pienessä tilassa”, Rice toteaa.

Määrittelyt ja suunnittelun teoretisoiminen voivat kuulostaa huvittavilta — onko ihan kaikesta pakko kehittää kvasitiedettä, joka viime kädessä on kuitenkin vahvasti tulkinnanvaraista. Rice on kuitenkin pisteensä ja papukaijamerkkinsä ansainnut. Jos ei muuta, niin Ricen ajatukset saavat ainakin pohtimaan asioita.

Olen nähnyt muutamia Ricen opeilla rakennettuja akvaarioratoja — aika monet niistä ovat 009-skaalan kapearaideratoja. Moni akvaariorata on katettu, jotta ylhäältä valuva valo ei pääse vaikuttamaan radan valaistukseen ja sotkemaan maiseman väritystä. Idea on hyvä ja tukee Ricen ajatusta siitä, että radan pitäisi olla vallitsevasta ympäristöstä riippumaton. Katteen tarkoituksena on estää näyttelytilan valon pääsy radalle. Esimerkiksi sinisävyinen loisteputkivalaistus voi esittää radan vääränlaisessa valossa. Säädettävyyttä radan valaistukselle saadaan katteen alle rakennetulla valaistuksella, jossa värilämpötila voidaan säätää näyttelytilan yleisvalaistuksen mukaisesti.

Akvaarioradalla voidaan operoida, kuten millä tahansa radalla. Liikennöintiä varten on suunnitelma — joko kelloon sidottu tai ilman kelloa. Suunnitelman mukaista ajoa on mukava seurata. Parhaimmillaan akvaarioita voidaan liittää yhteen, jolloin juna kulkee maailmasta toiseen väliseinän — eli akvaarion päätyseinän — kautta.

Iain Rice kirjoitti myös vetureiden rakentamista käsitteleviä kirjoja. Niissä esitetyt periaatteet ovat yhä toimivia — tosin Rice osaa halutessaan olla hyvinkin asenteellinen. Huomasin tämän, kun taistelin Mallijunien Hv:n virroituksen kanssa. Englantilaiseen tapaan veturin virroitus oli toteutettu Alan Gibsonin kierrejouseen perustuvalla virroittimella (sprung plunger pickup). Innoissani tutkin Rice kirjaa, mutta hän ei ollut käsitellyt virroitustapaa kirjassaan lainkaan, ”koska hänellä ei ole siitä mitään hyvää sanottavaa”.

Ricen ajatukset näkyvät vanhassa näyttelyradassa hyvin. Fascia- ja varjolistat rajaavat radan, tausta on oleellinen osa rataa ja taustan nurkat on pyöristetty. Analoginen ajolaite kytketään DIN-liittimellä radan rakenteeseen, jossa ovat myös tarvittavat radan sähköistykseen liittyvät kytkimet.
Kuva

Ratakaavio voi pienessäkin radassa olla sellainen, mikä mahdollistaa operoinnin.
Kuva

Radan käsityönä valmistetut mallit ovat ikivanhoja, mutta yhä toimintakuntoisia.
Kuva

Pienellä radalla ei tarvita kovin montaa mallia. Kalustoa tarvitaan sen verran, että vetureita ja vaunuja vaihtamalla saadaan vaihtelua.
Kuva

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Viimeksi muokannut PeS, 09.05.2024 14:37. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
tv_tyyppi
Lämmittäjä
Viestit: 246
Liittynyt: 27.08.2006 19:49

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja tv_tyyppi »

Todella tyylikkäitä nämä englantilaistyyliset radat. Täytynee rakentaa seuraava rata taas näiden oppien mukaisesti.
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 69
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Olivatko Iain Ricen radat vaihtotyöratoja, point-to-point tyyppisiä? Oliko radat siis pieniä, eivätkä koostuneet lohkoista? Tuolla periaattella tietysti pystyy rakentamaan vaikka isomman ympyräradankin. Aika monelle taitaa olla kynnyskysymys päästä ajamaan ympyrärataa. Point-to point tyyppinen rata ei ole järin suosittu.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 963
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja PeS »

lokomotiivi kirjoitti: 10.05.2024 20:15 Olivatko Iain Ricen radat vaihtotyöratoja, point-to-point tyyppisiä? Oliko radat siis pieniä, eivätkä koostuneet lohkoista? Tuolla periaattella tietysti pystyy rakentamaan vaikka isomman ympyräradankin. Aika monelle taitaa olla kynnyskysymys päästä ajamaan ympyrärataa. Point-to point tyyppinen rata ei ole järin suosittu.
Iain Ricen cameo-radat on lähtökohtaisesti pieniä — maksimissaan ne muodostuvat kolmesta lohkosta. Lähes poikkeuksetta englantilainen näyttelyrata muodostuuu maisemoidusta paraatiosuudesta, jonne liikennettä syötetään piilopihoilta. Piilopiha voi olla radan kummassakin päässä — joskus piilopihoja voi olla kolmekin, jolloin esimerkiksi myös keskeltä taustaa junia voidaan ohjataan piilopihalle.

Piilopihaan perustuva rata voi muodostaa myös ympyrän. Yleensä ympyrään perustuvat radat ovat hyvin suuria, jolloin piilopihan raiteisto ja kapasiteetti on monikertainen paraatipuoleen verrattuna. Tällä tavalla paraatipuolen liikenteestä saadaan nopeaa ja dynaanista. Katsojan kannalta tällä ei ole eroa verrattuna siihen, että näyttelyradan molemmissa päissä on piilopihat — jos halutaan esittää paraatipuolen läpi tapahtuvaa liikennettä, niin sillä ei ole väliä muodostaako rata ympyrän vai muodostuu se kahdesta piilopihasta.

Jos rata perustuu ympyrään, niin se on logistisesti hankalampi. Etenkin loivat kaarreosuudet vievät paljon tilaa. Maisemoitu paraatiosuus erilaisilla piilopiharatkaisuilla onnistuu pienissäkin tiloissa — myös kotona. Enemmistö näkemistäni englantilaisista näyttelyradoista ei perustu ympyrään. Tosin lähes kaikki suuremmat kerhojen rakentamat näyttelyradat ovat ympyröitä.

Jos taas ympyrällä tarkoitetaan levylle koottua ympyrärataa, niin sellaisia ei englantilaisissa näyttelyissä kohtaa.

Esimerkkinä suuresta ympyrästä tämän vuoden Yorkin näyttelystä käy Grantham-niminen rata. Olen esittänyt naaman Pienoisrautatieharrastus-ryhmässä vuosittain jonkinlaisen matkaraportin noin kymmenestä mielestäni mielekiintoisimmasta radasta. Näin tein myös tänä vuonna, joten sieltä löytyy lisää huttua. Olen vieraillut Yorkin näyttelyssä 16 kertaa. Näyttelyssä on esillä keskimäärin 40 rataa. Ihan kaikkia näkemiäni ratoja en ole kuvannut, mutta suurimman osan olen.

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 69
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Lähinnä pohdin kotirataan sovellettuna näitä point-to-point ratoja. Ne eivät lopulta taida tyyppinä olla kovin suosittuja. Itselle on tullut vaikutelma, että ylivoimaisesti suosituin ratatyyppi on pieni ympyrärata ja siis kokeneemmat harrastajatkin niitä rakentavat. Ympyräradoilla voi ajaa jatkuvaa ajoa ja se lienee monille tärkeää. Ehkä englantilainen kulttuuri eroaa siinä suhteessa muista.

Näyttelyradat voivat toki erota kotiradoista. Suomessa näyttelytoiminta on pientä ja kehittymätöntä, että esimerkkejä on vähän.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 963
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja PeS »

lokomotiivi kirjoitti: 11.05.2024 18:43 Lähinnä pohdin kotirataan sovellettuna näitä point-to-point ratoja. Ne eivät lopulta taida tyyppinä olla kovin suosittuja. Itselle on tullut vaikutelma, että ylivoimaisesti suosituin ratatyyppi on pieni ympyrärata ja siis kokeneemmat harrastajatkin niitä rakentavat. Ympyräradoilla voi ajaa jatkuvaa ajoa ja se lienee monille tärkeää. Ehkä englantilainen kulttuuri eroaa siinä suhteessa muista.
Rice sijoitti oman ratansa tällä tavalla kotiinsa. Levyille kootut ympyrät lienevät suosittuja, vaikka en tiedäkään niiden määrästä Suomessa. Metri kertaa kaksi metriä levy on kuitenkin huomattavasti vaikeampi sijoittaa mihinkään kuin piilopihaan perustuva akvaariorata. Pitäisi varmaan kokeilla Suomi-aiheista akvaariorataa, jotta saataisiin kokemuksia. Se on kuitenkin yksi tapa harrastaa.

Kuva
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 69
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Olen samaa mieltä, että pienikin ympyrärata on hankala sijoittaa pieneen huoneeseen, joita tyyppillisesti suomalaisissakin kodeissa on. Aina ei ole mahdollista pyhittää koko huonetta radalle. Itse veikkaisin edellä mainitsemaani liikennöinnin suosiota. Ei haluta ajaa edestakaisin point-to-point.
Ympyrärata on perinteinen pienoisrautatien malli. Ehkä ollaan jämähdetty siihen vaikka muitakin mahdollisuuksia on.
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 69
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

Tässä esimerkki miltä pieni kaapistoon sijoitettu rata voisi näyttää. Piiloratapiha jää kuvassa pois oikealta.
hyllyrata_1.jpg
hyllyrata_1.jpg (151.1 KiB) Katsottu 612 kertaa
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 963
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja PeS »

lokomotiivi kirjoitti: 11.05.2024 19:57 Tässä esimerkki miltä pieni kaapistoon sijoitettu rata voisi näyttää. Piiloratapiha jää kuvassa pois oikealta.
Suunnitelma vaikuttaa mukavalta — oletko rakentamassa tällaista?

Scaleforum 2022 -näyttelyssä erään radan toisessa päässä oli piilopihan paikalla traverssi — "siirtolava" — ja toisessa päässä suuri kääntyvä lava. Lisäksi kummankin päässä oli lyhyt kääntölava, jossa höyryveturin voi kääntää. Kyseessä on valmis kaupallinen tuote — rakennussarja. Tilasin omalle radalleni traverssin, mutta en ole sitä vielä koonnut.

Kuva
Kuva
lokomotiivi
Konduktööri
Viestit: 69
Liittynyt: 19.02.2016 14:47

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja lokomotiivi »

PeS kirjoitti: 12.05.2024 07:53
lokomotiivi kirjoitti: 11.05.2024 19:57 Tässä esimerkki miltä pieni kaapistoon sijoitettu rata voisi näyttää. Piiloratapiha jää kuvassa pois oikealta.
Suunnitelma vaikuttaa mukavalta — oletko rakentamassa tällaista?

Nähtäväksi jää kehittyykö mitään valmista tai puolivalmista (pienoisrautatiet eivät kai koskaan valmistu).
tv_tyyppi
Lämmittäjä
Viestit: 246
Liittynyt: 27.08.2006 19:49

Re: Trerice — kuvitteellinen akvaariorata

Viesti Kirjoittaja tv_tyyppi »

Taitaa vain olla niin, että koska aloituspakkauksissa on valmiina yksinkertainen ympyrärata, niin jää siitä useimmilla harrastajilla pyörimään se levy, että pienoisrautatie on pohjimmiltaan rata joka seuraa suorakaiteen muotoisen lastulevyn reunoja jonka keskellä on muutama pistoraide. Ja sitten ihmetellään ja valitellaan ettei mahdu kerrostaloasuntoon minaturwunderlandia.

Vaihtotyöradassa on kenties se miinus, että sitä ei vain voi laittaa ajamaan ympyrää ja välillähän on mukava vain ihailla rakentamaansa maisemaa ja junaa joka ajaa maiseman halki. Tosin tietokoneohjauksella voisi sellaiseenkin hyvin ohjelmoida jonkinlaisen ohjelman jota voisi seurata tovin ja analogisen junan saa ihan parinkympin piirilevyllä ajamaan edestakaisin - tällaista käytin pari vuotta sitten näyttelyradallani. Ei sillä radalla sitten tapahtunutkaan muuta kuin että juna ajoi edestakaisin maiseman halki, mutta juuri se oli radan pointti.

Uskoisin, että jos olisi enemmän päästä-päähän ratoja esillä, eli sekä suomenkielisillä pienoisrautatiefoorumeilla (siis lähinnä täällä ja naamassa) että näyttelyissä voisi useammalla harrastajalla tulla mieleen, että päästä-päähän rata on ihan varteenotettava vaihtoehto joka ei vaadi liiemmin tilaa.

Mutta onhan näissä toki myös vähän se puoli, ettei päästä-päähän -radalle oikein mahdu seitsemän vaunun pituinen pikajuna, joilla monet tykkäävät ajaa koska nykyjunat ovat pitempiä kuin aikakauden I-II höyryjunat ja useimmat taitavat enimmäkseen harrastaa aikakautta IV tai uudempaa, koska sitä on paremmin saatavilla (ei se pikajuna todellakaan sille pienelle ympyräradallekaan sovi, mutta se nyt on aivan eri asia)
Vastaa Viestiin