Veturitalli.Fi

joose_ kirjoitti:Suurkiitos vinkeistä Petri! Tuli kyllä todella tarpeeseen nuo vinkit ja löin kyllä nyt ehdottomasti lukkoon, että tuosta pysäkkirakennuksesta tulee vaaleansininen. Mitenköhän sitten, olisiko pensseli vai ruiskumaalaus parempi vaihtoehto? Pensseliä käytäessä ei varmaan tarttisi niin paljon maskailla vuorilautoja sun muitakaan? Olisi toisaalta mukava kokeilla pensselillä maalausta ja varmaankin rakennukset ovat parhaimpia kohteita pensselimaalaukseen. Tarvitseeko silloin maalia ohennella minkä verran ja minkälaiset pensselit ovat parhaimmat tähän tai sanotaan hinta-laatu-suhteeltaan parhaimpia?

Maalaus on makuasia ja pitkälti tottumuskysymys — kuten maalaustekniikan valinta ylipäätään. Ohessa pari erilaista lähetysmistapaa talojen maalaamiseen, mitä itse olen vuosien varrella harrastanut.

1. Ruiskun ja pensselin yhdistelmä.
— tartunta- ja pohjamaalaus: spray (autopohjamaali, esim. Maston tms.)
— seinät ja katto ruiskulla
— vuorilaudat pensselillä

2. Kaikki ruiskulla
— pohjamaalaus ruiskulla (autopohjamaali, purkkitavara)
— seinät ruiskulla -> seinien maskaus -> vuorilaudat ruiskulla
— ikkunat, ovet ja kaikki irtokamat ruiskulla (jos ikkkunanpuitteet maalataan eri värillä kuin ikkunoiden vuorilaudat, niin maalaus erikseen ja yhteenliittäminen vasta maalauksen jälkeen

Vuorilautojen maalaaminen käsipelillä vie melkoisesti aikaa (maalaus kahteen tai kolmeen kertaan), toisaalta ruiskumaalauksessa myös seinien maskaaminen vie aikaa. Itse pidän enemmän ruiskumaalauksesta ja nykyisin käytän ruiskua aina, kun se on mahdollista.

Jos päädyt maalaamaan seinät pensselillä, niin valitse mahdollisimman leveä talttakärkinen pensseli — leveys voi olla peräti 20 mm. Todennäköisesti tarvitset myös toisen pienemmän. Vuorilautojen maalaamiseen myös talttakärkinen — vähän kapeampi kun itse vuorilauta on. Siveltimen karvat mahdollisimman hienot, jotta ei jäisi raitoja. Taiteilijatarvikeliikkeiden pensselit ovat hyviä — ei tarvitse valita mitään kallista näädänkarvasivellintä, vaan synteettisestä harjaksesta valmistettu riittää. Kaikkein halvimmat siveltimet ovat karkeakarvaisia ja niistä lähtee usein karvoja. Kun ostat uuden siveltimen, niin pese se aluksi astianpesuaineella ja kuumalla vedellä. Samalla pensselistä lahtee mahdolliset irtokarvat. Vaikka pensselit jotain maksavatkin, niin hyvällä hoidolla ja huolenpidolla ne ovat pitkäikäisiä. Käytön jälkeen pensseli pestään huolellisesti maalin ohenteella (niin kauan, että pyyhittäessä kankaaseen pensselistä ei lähde väriä). Lopuksi pensseli pestään astianpesuaineella ja kuumalla vedellä. Harjakaset kootaan sormien välissä yhtenäiseen nippuun ja pensseli jätetään kuivumaan (harjatkset ylöspäin).

Seinien maalaamisessa kannattaa miettiä maalaussuunta tarkkaan, koska pensselistä jää väkisinkin rantuja (jotka eivät tosin haittaa, kun kyseessä on talo). Jos talo on pystylaudoitettu, maalaa pystysuuntaisin vedoin, jos laudoitus on vaakasuuntainen, niin maalaa vaakasuuntaan. Näin mahdolliset rannut asettuvat niinkuin esikuvan puunsyyt.

Maalia kannattaa ohentaa mahdollisimman paljon. Pohjamaalaus vaikka spray-tölkillä on suotavaa aina. Valitun maalin peittokyvyn mukaan seinien maalaus 2-3 kertaan (pohjamaalauksen lisäksi). Mitä ohuempi maali, sitä vähemmän jää rantuja.

Tuhannet kiitokset! Meikäläisen ruiskumaalusura vaan ei ole lähtenyt kovin hyvin käyntiin, niin on jotenkin jäänyt "kammo" ruiskumaalausta kohtaan, mutta täytyy kaivella ruisku kaapista ja ruveta harjoittelemaan. En sitten tiedä onko kyse ollut maalarissa vai ruiskussa, mutta eiköhän se siitä.

PeS kirjoitti:Sininen on kieltämättä komea valinta — ja sinisellähän asemia on taannoin myös maalattu.

Joensuun asema oli aikoinaan maalattu tämän sävyisellä sinisellä(taitaa olla sama väri edelleenkin?),paikallinen väki (60 ja 70-luvulla) kutsuikin tätä väriä ryssän siniseksi.

Projekti on aika lailla edelleen suuren pölypilven alla, mutta josko se aikanaan vielä nousisi...

Tuli vain tällainen kysymys mieleen, enkä oikein tiedä mihkä olisin sen raapustanut, joten laitan sen tänne oman projektin viesteihin:

Eli kun siirtokuvia teette ja käytätte esim. firmojen logoja (esim. VR Transpoint), niin ihan tällainen tekijänoikeuslaillinen kysymys, oletteko koskaan kenties perehtyneet, että saako näitä logoja käyttää esim. pienoisrautateiden siirtokuvissa ym. kotikäyttöjutuissa vai miten niiden kanssa lain kirjaimen mukaan tulisi toimia?

Tekijäoikeuslain 12 § sanoo:

"Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi."

Eli jos teet tai teetät siirtokuvat kotikäyttöön, on toiminnalla lain suoja. Vielä selvennyksenä, että 1 §:ssä määritellään teokseksi mm. taideteollisuuden tuote, joita yritysten logot taitavat pääsääntöisesti olla.

joose_ kirjoitti:Projekti on aika lailla edelleen suuren pölypilven alla, mutta josko se aikanaan vielä nousisi...

Tuli vain tällainen kysymys mieleen, enkä oikein tiedä mihkä olisin sen raapustanut, joten laitan sen tänne oman projektin viesteihin:

Eli kun siirtokuvia teette ja käytätte esim. firmojen logoja (esim. VR Transpoint), niin ihan tällainen tekijänoikeuslaillinen kysymys, oletteko koskaan kenties perehtyneet, että saako näitä logoja käyttää esim. pienoisrautateiden siirtokuvissa ym. kotikäyttöjutuissa vai miten niiden kanssa lain kirjaimen mukaan tulisi toimia?

Tämä on hyvä pointti.
Lupaahan voi kysellä ko. logon omistavalta yritykseltä,parhaassa tapauksessa voit saada sponsoriapua, jos kokevat tuon edistävän yrityksen tunnettavuutta ja mainostusta.

t-i-m-o: Tuhannet kiitokset selvennyksestä!
jartsa: Aivan!

Projekti etenee jälleen teoreettisella tasolla.

Tällä hetkellä on pyörinyt mielessä Deeverin tekeminen omasta Pikon BR218:sta. Mitä ootte mieltä, onko Pikon BR218 minkälainen alusta Deeverin tekoon, jos käytän Telimaan Juhan pikamallinnuskoppaa ja Rocon alustaan tehtyä runkomallia? Juha varmaan itse ainakin osaisi jotain vastata?

Valitettavasti en tunne Pikon kalustoa juurikaan, joten en osaa antaa neuvoja. Joku toinen on varmaan tutkinut asiaa?

Juha

Pikon telissä on sellainen kiinnitys runkoon että se ei sovi Deeverin teliksi, sen sijaan Rocon BR215 - 218 sopivat erinomaisesti Juha Telimaan sivuilla olevan ohjeen mukaisesti rakentamalla.

No voihan kökkö. Ois niin hyvä ollut käyttää tuo tavallaan "turha" veturi aihiona deeverille. Oikeastaan sen takia tuon paketin ostinkin, missä tuo 218 tuli mukana. Eikö se millään käy siihen? Täytyy kai sitten myydä se vain pois ja ostaa jostain halpa Rocon veturi.

Kiitoksia molemmille silti!