Veturitalli.Fi

Näistä Pes:n esittämistä asioista löytyy nettisivuiltakin paljon asiallista, yleisesti ja perustellusti juttua. Näistä Viessmann-solenoideista olisi mukava nähdä kuvia ja juttua. Jospa Jartsa, esittelisit tarkemmin.

jartsa kirjoitti: Viessmann solenoidi toimii tällä jousisysteemillä,toimii kuten "slowmotionit".

Mihkä ihmeeseen tarvii jotain kondensaattoripurkaimia???
Kaikki vaihteet/opastimet ovat DCC-dekooderien ohjauksessa...

Viessmannin jousella hidastettu solenoid-moottori toimii eri tavalla kuin slow motion -vaihdemoottori. Viesmannin motti on tarkoitettu ennen kaikkea siipiopastimen kääntämiseen. Jousella on saatu aikaan siipiopastimen siivelle ominainen "heiluminen" sen jälkeen, kun siipi on käännetty. Toimii hyvin siipiopastimen kääntämiseen, mutta kansainvälisiltä keskustelusivuilta on kantautunut kommentteja jousen kuoleentumisesta ajan kuluessä — itse en ole havainnut omissa moteissani tätä. Viessmannin moottori asennetaan pystyyn. Malliltaan se on pystysylinteri, jonka käyttötanko tulee ulos sylinterin kannesta pystysuunnassa. Liikevara on liian lyhyt vaihteen kääntämiseen ilman jotain vipujärjestelmää. Viesmannin moottori on myös heikko, koska se on tarkoitettu siipiopastinta varten. Jos olet kehittänyt moottorista vaihteenkääntösovelluksen, niin kerro meille muillekin minkälainen siitä tuli. Saattaakin olla mielenkiintoinen sovellus, kun motti tuottaa vaihteenkieleen "jälkiheilumisen"

Viesmannin siipparimotti näyttää tältä ja sen tuotenumero on 4551. Hinta hankintapaikasta riippuen noin 15-20 euroa. Kohtuullisen kallis verrattuna parhaimpiin slow motion -moottoreihin, joilla niilläkin voi järjestää siipparin kääntämisen.

Vaihteiden kääntämistä varten Viessmannilla on myös servomoottori, jonka tuotenumero on 4556 ja hinta noin 18 euroa. Tästä minulla ei ole mitään kokemusta.

.... kuten myös pannukakkumallinen motti 4554, joka irtoaa vajaalla 50 eurolla.


Slow motion -moottorit on rakennettu eri tavalla. Yleensä slow motion -moottori koostuu itse mottorista, jonka perässä on hammasrattaista koostuva vaihteisto. Vaihteisto tuottaa hitaan liikkeen, sillä saa tarvittavaa vääntövoimaa ja se kääntää sitten vipuvartta, joka on kytketty vaihteen kieleen. Tilligin moottori taas pyörittää kierretankoa (=neliskulmainen "mutteri", joka liikkuu kierretangon pyöriessä ja johon vaihteenkieleen kytketty vipuvarsi on kiinnitetty). Stall-moottoreihin perustuvissa vaihteenkääntäjissä ei yleensä ole alennusvaihdetta, vaan pelkkä vipumekanismi.

En tiedä, onko kondensaattoripurkauslaitteelle mitään käyttöä DCC-sovelluksissa - slow motion -moottoreissa niitä ei tarvita (eikä varmaan edes saa käyttää — PSi voi varmaan kommentoida tarkemmin). Analogisessa vaihteenohjauksessa käytettäessä esimerkiksi Pecon tai Gaugemasterin solenoid-vaihdemoottoreita kondensaattoripurkauslaite auttaa voittamaan vaihdekieleen mahdollisesti asennetun jousen jousivoiman. Ratani vaihteissa ei ole jousia, mutta silti käytän kondensaattroripurkauslaitetta solenoid-moottoreiden ohjaukseen. Näin olen varmistanut sen, että solenoid-moottori taatusti kääntää vaihteen kielen — eron solenoid-moottorin toiminnassa huomaa selvästi. Gaugemasterin kondensaattoripurkauslaite maksaa noin 13 puntaa. Pienoisrautatie-elektroniikka käsittelevissä kirjoissa tällaisen laitteen rakentaminen on kuulunut vakio-ohjeisiin varmaan jo 1950-luvulta lähtien. Sellaisen rakentamisohje on julkaistu myös Junat-lehdessä.

http://www.gaugemaster.com/modules.html (rullaa sivua alaspäin)
Model CDU - Capacitor Discharge Unit
For operating heavy duty point motors. The unit stores up power in capacitors and when a point motor is actuated, discharges in one big punch giving the point motor a firm and positive switching action. Connected to points via switches or probe and studs. Prevents burnt out motors.

Switchmasterin stall-moottoriin perustuvan kääntäjän ajattelin asentaa seuraavaan kohteesen, jotta tulisi kokemuksia myös tällaisesta sovelluksesta.

PeS kirjoitti:-- En tiedä, onko kondensaattoripurkauslaitteelle mitään käyttöä DCC-sovelluksissa - slow motion -moottoreissa niitä ei tarvita (eikä varmaan edes saa käyttää — PSi voi varmaan kommentoida tarkemmin).--

Jos solenoidimoottori tarvitsee kondensaattoripurkauslaitetta niin on olemassa myös dekoodereita, joissa on sisäänrakennettu kondensaattoripurkauslaite, esim

http://www.digitrax.com/products/statio ... ders/ds52/

pekka

Jos olosuhteiden mukaan pitää käyttää solenoidissa konkkasysteemiä, se suojaa myös solenoidia. Kun konkan energia, varaus on sysätty solenoidille ja homma hoitunut, kondensaattori purkautunut, niin tämän jälkeen kääntövirta ja -jännite putoaa rajusti. Estäen solenoidin ylikuumentumisen, joka muuten tapahtuisi melko nopeasti. Mikäli kääntösähkö jää jopa makaamaan päälle. Homma perustuu konkan lataamisessa käytettävään etuvastukseen. Tämän kautta kulkevan virran avulla konkka varataan n. ajassa ja konkan purkauduttua solenoidiin vaikuttaa tuo sama virta. Mitoituskysymys vaan. Voidaan käyttää vähän suurempaa jännitettäkin.

DCC:ssä ei tarvita mitään "konkkapurkaimia",ohjelmoimalla dekooderi saadaan toimimaan halutulla tavalla.

Niinpä, deko ohjelmoidaan antamaan solenoidille täyssähkön n-ajan, että vaihde ehtii kääntyä, mutta solenoidi ei ehtisi kuumeta. On siis mitoituskysymys. Periaatteessa sama toiminto, kuin konkkasysteemissä, toteutus vaan erilainen. Hommaan riittäisi vain vaihdepainike, jota painetaan n-ajan, toivoen, että kosketin sitten myös avautuisi sormen kirvottua painikkeelta. Voisiko digisysteemiin tulla vastaavaa vikaa? Mm. tätä varten konkkasysteemiä käytetään. Varsinkin ennen digiaikaa ja sen on ollut pitkä, vuosikymmeniä. Systeemi puolustaa yhä paikkaansa, kun jokaista ei kiinnosta itse digi, vaan muut asiat, mikä taas on erittäin hyvin puolustettavissa. Eikä kaipaa kenenkään asiatonta arvostelua.

Solenoidin napsauttaminen aiheuttaa mojovan virtapiikin ja sellainen häiriö on varmasti huono juttu jos se napataan suoraan (ilman kondensaattoria) dcc-kiskoista.

Niinpä. Näissä digi vaihdekääntökomennoissa ollee puolijohteet antamassa kääntösähköt. Siksi niissä lienee myös suojadiodit. Aivan samoin pitää käyttösähköön nähden estosuuntaista diodia käyttää minkä tahansa kelan, käämin kanssa, kun puolijohde on kytkimenä. Eikä ole haitaksi käyttää diodia myös, vaikka olisi mekaaninen kytkin. Diodilla estetään tehokkaasti nopean katkaisun seurauksena syntyvä jännitepiikki, joka on sama periaate, "luontoilmiö", mikä tapahtuu mm. auton sytytyspuolassa. Myös koskettimen/kytkinpuolijohteen rinnalle kytketty kondensaattori vaimentaa jännitepiikkejä, suojaten pääasiassa kosketinta. Diodi näissä hommissa parempi, kondensaattoria käytettiin, oikeastaan pakollisena, autojen katkojasysteemeissä katkojan rinnalla estämään koskettimen palamista, kipinöintiä, vaimentamaan avautumishetkellä syntyvän valokaaren. Tehden katkaisusta terävän, saaden siten aikaan hyvän kipinän, kondensaattoritta ei. Netistäkin löytyy nykyään juttua näistä ilmiöistä nimeltä "itseinduktio". Suosittelen lukemista.

Tuolla edellä puhuttiin mm.eri mahdollisuuksista slow-motioniin jne.

Kutenkin meikäläisellä on varsin paljon kokemusta siitä Viesmannin pystysoleonidista, yleisin tuotenumero 4551, jota kai lähinnä käytetään siipiopastimien kääntöön.

No, tuo solenoidi on kovin heikkorakenteinen ja sen pystyputken asennuksessa ratapohjan lävitse saa olla aika tarkkana, etteivät hentoiset metallitangot väänny tai peräti katkea. Sen verran hento esitys tuo Viessmannin yleissolenoidi on, ettei siitä oikein ainakaan minkään "slow-motion" vaihteen kääntäjäksi ole!

Solenoidikäyttöiset vahdemoottorit vaatii yleisesti ottaen paljon virtaa. Virtaa voi ottaa DCC-syötöstä, ja kun vaihdetta kääntää vaihdemoottori aiheuttaa virran kasvua ja jännitteen alenemista, tietysti boosterin tehosta ja kaapeloinnin tasosta riippuen. Usein vaihdedekoodereissa on mahdollisuus käyttää erillistä (vaihtovirta-?)syöttöä, jolloin vaihteen käännön tarvitsemaa tehoa ei oteta kiskojen kautta boosterista, vaan aivan erillisestä teholähteestä.

Yleisesti vaihdedekooderin ohjauskin kannattaa tuoda jotain muuta kautta kuin kiskojen kautta, sillä esimerkiksi umpivaihteeseen ajanut ja oikosulun aiheuttanut veturi on hankala saada liikkeelle, jos vaihdetta ei kiskojen oikosulun vuoksi saa käännettyä, kun dekooderille ei saa ohjausta.

Ja juu -- Fleischmannin vaihteet ei aiheuta oikosulkua umpivaihteeseen ajettaessa, koska niissä vaihteen risteyksen kärki on muovinen, mutta mikäli vaihteen kiskotus risteyksen kärkeä myöten on kokonaan sähköä johtava, aiheutuu umpivaihteeseen ajosta oikosulku. Metallisella risteyksellä varustetut vaihteet ovat yleisesti kulun kannalta parempia kun rataan ei tule tarpeettomia virrattomia osuuksia.

pekka

Kondensaattori onkin hyvä "virtapankki". Oikealla kapasiteetin mitoituksella saadaan riittävästi virtaa kääntämään vaihde. Tämä virta ei sitten kuormita muita virransyöttöjä. Kondensaattorin lataukseen voisi periaatteessa käyttää vaikka entisen kännykän verkkolaturia*..jännite huomioiden. *Myös erilaisten led-valojen....
Piirroksessa on kaavio eristettyristeyksisestä vaihteesta. Ja vähän vaihteen osien nimikkeitä.

Psi kirjoitti:Solenoidikäyttöiset vahdemoottorit vaatii yleisesti ottaen paljon virtaa. Virtaa voi ottaa DCC-syötöstä...

Tosiaankaan DCC:stä ei voi ottaa suoraan mihinkään käyttösähköä...
DCC:n jännite on hieman suurempi kuin perinteinen AC!
Johan tämä DCC:n 18 voltin tai ylikin sanoo tuon, AC:lla jännite on luokkaa 15-16v.

Kyllä Psi asiaa kirjoitti. Tuossa asiassa mainitsi vielä joitain ehtoja, joita ei osattu lukea, tai nyt jatkokäsittelyssä tarkoituksellisesti jätettiin pois. Eikä tuo DCC-jännite mikään kummajainen ole. DCC-sähkö kokoaaltotasasuunnattuna, virtarajoitettuna sopii hyvin vaikkapa vaihteenkääntökonkan varaamiseen....
Hyvä Jartsa, voisit hyvin alkaa porukalle hahmottaa näitä DCC/ACC-juttuja. Tietoa ei koskaan ole liikaa.

jartsa kirjoitti: Tosiaankaan DCC:stä ei voi ottaa suoraan mihinkään käyttösähköä...

Tietenkin voi. DCC on erinomainen käyttösähkölähde mihin tahansa käyttöön, myös vaihteiden kääntöön ja DCC-järjestelmät on suunniteltu siihen. DCC-sähkön käyttäminen tähän vähentää johdotuksen tarvetta ja yksinkertaistaa sähköistystä. Tietenkin DCC-virtalähde on mitoitettava aina tarpeen mukaan.

Mutta ehkä tosiaan selostat meille asiaa näköjään täysin tuntemattomille hieman näitä mainitsemiasi DCC ja ACC asioita, niin mekin saamme osamme hankkimastasi sivistyksestä ja tiedosta.


K.L.

jartsa kirjoitti:Tosiaankaan DCC:stä ei voi ottaa suoraan mihinkään käyttösähköä...

Mulla on jotain vaunuja, joissa valot on suoraan DCC:stä ilman edes mitään dekooderia. Tarkoituksella valot palaa koko ajan. Hyvin toimii. Mutta ehkäpä Jartsa perustelet, miksi näin ei voi tehdä?