Veturitalli.Fi

Terve kaikille

On aika aloittaa oman projektin vaiheet tänne. Ratani on vielä hieman vaiheessa, mutta hyvässä vaiheessa meinaan suunnittelu vaiheessa. Ratakaaviota olen suunnitellut Raily 4.0 ohjelmalla ja annan plussat kyllä tuolle ohjelmalle koska hyvä suunnittelu on kuitenkin jo puoliksi tehty homma.

Ratani tulee olemaan kooltaan HO:tä ja merkkiä tule olemaan varmaan Trix, Peco ja Roco. Suorat ja kaarteet tietysti flexiä.
Rata tulee olemaan DCC komennettu eli digitaalinen. Tietysti vaihteille oma ohjaustaulunsa.
Kokoa radalle tulee olemaan noin 4,3m x 2,3m.

Rataa tulee laskumäki, vaunuraiteet, veturien talli (ei kaaviossa) ja tietysti rautatieasema. Olen ajatellut että rataan tulisi korkeuseroja sen verran että raiteet menevät osin silloilla.


http://www.aijaa.com/v.php?i=3606997.jpg

RAily ohjelma laski radan mitaksi noin 50 metriä.

Täytynee suunnitella rataa uudestaan koska S-mutka tuossa radassani on ehkä liian jyrkkä ja taas aiheuttaa kulkuongelmia.
Mutta mitä mieltä olette noin ratapohjasta muuten.

Miten muuten tänne on helpoin tapa lisätä kuvia?

Löysin vanhan pienoisrautatiestä kertovan kirjan josta löysin hyviä vinkkejä suunnitteluun ja tarjoa tiedon muillekkin.

http://www.aijaa.com/v.php?i=3620864.jpg

Makaroni kirjoitti: Mutta mitä mieltä olette noin ratapohjasta muuten.

Miten muuten tänne on helpoin tapa lisätä kuvia?

Minulle tulee ilmalan varkko mieleen.....
Tavallista asemaa laitureineen ko tuossa ei ole?

Kuvat saat lisättyä silloin kun kirjoitat viestiä, alla on kohta Voit lisätä yhden tai useamman tiedoston, eli kuvan tai muun liitetiedoston.....

Makaroni kirjoitti:Löysin vanhan pienoisrautatiestä kertovan kirjan josta löysin hyviä vinkkejä suunnitteluun ja tarjoa tiedon muillekkin.

http://www.aijaa.com/v.php?i=3620864.jpg

Mikko Alameren ja Ilkka Hovin yhteistyö "Rautatiet ja pienoisrautatiet" sai minutkin lopullisesti innostumaan pienoisrautateistä. Kirja tuli lainattua lukuisia kertoja kirjastosta kunnes yksi kappale päätyi poistomyyntiin. Voitte arvata kuka sen hankki.

End of ot.

Ihan hyvä kirja vaikka näyttäisi tuokin kirjaston versio olevan vuodelta 1984. Kait tuossa rautatiemailmassa niin pienessä kun isossa tietyt perusasia pysyvät ikuisina.

Terve

Saattaa johtua tuo tuo habitus ilmalasta siitä, että olen viettänyt viimeiset pitkät viikot siellä ihmetellen rautatiemailmaa.
Jotenkin tuo kun on suuri rataviidakko niin sitä parempi.

Hermanni kirjoitti:

Makaroni kirjoitti: Mutta mitä mieltä olette noin ratapohjasta muuten.

Miten muuten tänne on helpoin tapa lisätä kuvia?

Minulle tulee ilmalan varkko mieleen.....
Tavallista asemaa laitureineen ko tuossa ei ole?

Kuvat saat lisättyä silloin kun kirjoitat viestiä, alla on kohta Voit lisätä yhden tai useamman tiedoston, eli kuvan tai muun liitetiedoston.....

Näitä suunnitelmia löytyy, mutta ei oikein vielä sopivaa.

Mutkat suoremmaksi eli R:600 ja A:180 maksimissaan. Toki ongelmaksi tulee taas koko ja kuka perkele rakentaa 1400mm syvälle tasolle sinne 140cm päähän eli rataa ei voi rakentaa aivan seinään kiinni jotta pääsisi toiselle puolelle tai sitten pitäisi tehdä huoltoluukkuja keskelle tasoa ratojen väliin. Ja käyttäkää surutta kaavioita hyödyksi jos niistä jollekkin on apua. Ainakin näissä on rautatieläisen puhdas näkemys ellei muuta

Kovin henkilökohtaisia kysymyksiä ja makuasioita nämä ratasuunnitelmat. Itse jättäisin melko paljon tilaa maastolle, taloille, autoteille ym. rekvisiitalle, mutta se on vain oma näkemykseni. Huomaathan sen, että raiteitten muodostaessa silmukan (vasen kisko yhdistyy oikeaan ja päinvastoin) joudut DCC-järjestelmällä tekemään eristysjakson ja varustamaan sen omanlaisellaan osalla, joita on saatavilla tarkoitukseen. Osa estää oikosulun ja mahdollistaa ajelun ihan normaalisti.

Noista eristys ja muista hommista ei tarvitsisi välittää jos valitsisi kolmikiskojärjestelmän
Itse valitsin monista tilaan vaikuttavista syistä N-skaalan, eli saan melkoisen näyttävän ja kohtuu luonnollisilla kaarteilla varustetun radan samaan tai pienempään tilaan kuin H0:ssa.
Yksi tapa kaventaa mitä tahansa rataa skaalasta välittämättä, on piilottaa jyrkät kaarteet tunneliin tai muuten piiloon ja näin näkyvät kaarteet saa tehtyä suuremmilla säteillä.
Tuntuu hieman kuin olisit täysin tuuliajolla, mitään oman mielen mukaista ratasuunnitelmaa ei ole takaraivossa, ja se on suuri puute.
Mielestäni olisi ensin mietittävä minkä tyyppisen radan haluaa ja sitten suunnitella se olemassa olevien tilojen mukaan. Jos sitten tulee ongelmia eteen, voi harkita vaikkapa skaalan muutosta, jotta mieleinen rata saadaan mahtumaan käytössä oleviin tiloihin.

Terve

Hienoa psykolointia/profilointia koska olen todellakin pihalla mitä tuolta radalta oikein haluaisin.
Ehkä pitäisi vaan rakentaa joku pieni rata aluksi ja hankkia sillä kokemuksia ensin. Sitten joskus isona
kun on iso talo ja rahaa niin kokemuksen rikkaampana rakentaa isompi ja hienompi.
Eikö toi märklin (eikö se ollut kolmikisko järm.) ole menossa konkurssiin??

Kiitokset kommenteista ja tiedon murusista jotka ovat minulle suuressa arvossa.

Eipä toi N-skaalakaan oli kyllä hullumpi vaihtoehto...

Tervetuloa!

Trix on Märklinin tytäryhtiö. Märklinin tulevaisuus on epävarma.
Tulevaisuus on 2-kiskotasasähkön, kun valmistajia on monta eri puolilla maailmaa.
Mut en jaksa täs taas jankuttaa.

Onko jo jotain kiskoja ja junia hankittu?

Kyllä Märkliniä tehdään jatkossakin - ihan varmasti, olkaa huoleti
Jos et ole mitään kalustoa vielä hankkinut, tai sitä on vielä rahallisesti vähän, kannattaisi ehkä liittyä johonkin pienoisrautatiekerhoon tai ainakin käydä edes kerran tutustumassa jonkun vaikkapa toisenkin paikkakunnan kerhoon jos omalla paikkakunnalla sellaista ei ole ja imeä sieltä ajatuksia ja muodostaa käsitys harrastamisesta konkreettisemmin.
Valtavan (lue ison) ja "lopullisen" radan rakentaminen ensimmäiseksi (ja viimeiseksi) radaksi on melkoisen naivi ja pystyynkuollut ajatus.
On aivan varmaa, että harrastuksen muodot ja kiinnostuksen kohteet muuttuu harrastukseen sisälle päästessä.
Oma ehdotuksesi "harjoitteluradan" tekemisestä on varmasti viisas, jos ei peräti välttämätön, ratkaisu.
Skaalan ja käyttöjärjestelmän valinta on silloin vähemmän tärkeä, koska investoinnit on enemmän tai vähemmän oman ajan "tuhlausta", ja kaluston vaihtaminen jatkossa ei ole niin valtava juttu.
Sitten kun kalustoon on uhrattu jo tuhansia euroja, alkaa skaalan tai järjestelmän vaihdolle muodostua yhä isompia kynnyksiä, koska jo hankitusta kalustosta ei saa takaisin omia sijoituksiaan lähellekään - jotain tietysti, mutta käytetty on käytettyä.
Kolmikiskojärjestelmä on aloittelijalle helppo, ei tarvitse miettiä sähköistystä jne. - toimii kuin junan vessa ilman mitään erityistietoja. Kaksikiskojärjestelmä edellyttää jo jonkinlaisia taitoja varsinkin jos radasta tulee vähänkään monimutkaisempi kuin vain perussoikio. N-skaalassa valitettavasti kaksikiskojärjestelmä on se ainoa ja siihen meikäläisenkin on harjaannuttava jatkossa.