Veturitalli.Fi

Tällaista on tullut rakenneltua viimeaikoina. Analoginen, jaettu kolmeen virtapiiriin (joten voi ajaa kolmea junaa kerrallaan), lisäksi veturitallin seisotusraiteet, takaratapihalla yksi lyhyt raide ja aseman raiteet 1 ja 2 eristetty, joten kytkintä kääntämällä saa virrat katkeamaan. Kiskot Minitrixin palakiskoa, kaarteet jyrkkiä aloituspakkauskaarteita. Pöydän koko 220x100cm 12mm vaneria lautakehikon päällä. Opastimiin tulee vielä virrat, vaatii hieman juottamista ja kytkemistä. Kalusto sekalaista, mm Minitrixiä, Rocoa, Fleischmannia, Arnoldia ja Hobbytrainia.

Ja niitä kuvia:
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4444.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4445.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4446.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4447.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4449.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4450.JPG
http://personal.inet.fi/koti/janne.saanio/DSC_4453.JPG

Seuraavana projektina 2-3 N-moduulia (joista 1-2) Suomi-teemalla, sekä 1/160 malli omasta talosta.

EDIT inet.fi palvelimella ei ole enään kotisivua eikä kuvia.
Tv Ylläpito

Hienolta näyttää! Muodostuukos tuossa myös silmukka tuosta keskeltä yli?

Jaska kirjoitti:Hienolta näyttää! Muodostuukos tuossa myös silmukka tuosta keskeltä yli?

Kyllä muodostuu.

Tämä rata on mielestäni hyvä esimerkki radasta joka ei kovinkaan suurta innostusta herätä friikkien suomalaisrataharrastajien parissa, mutta ollee silti todella hieno useimpien tavisten mielestä, kuten mm meikäläisen.

Mitenkäs tässä on tehty tuo silmukan sähköistus, jottei lyö kynsille?

Koko pöytä on jaettu kolmeen eri virtapiiriin: iso ympyrä + aseman sivuraiteet on yksi, järjestelyratapiha ja veturitallit toinen, sekä konttiterminaali ja taaempana olevat pistoraiteet kolmas. Näinollen esim. pöydän poikki viistosti menevä raide on eristetty konttiterminaalille menevästä raiteesta eristysliittimillä (muoviliittimillä).

Vaxi81 kirjoitti:Koko pöytä on jaettu kolmeen eri virtapiiriin: iso ympyrä + aseman sivuraiteet on yksi, järjestelyratapiha ja veturitallit toinen, sekä konttiterminaali ja taaempana olevat pistoraiteet kolmas. Näinollen esim. pöydän poikki viistosti menevä raide on eristetty konttiterminaalille menevästä raiteesta eristysliittimillä (muoviliittimillä).

Joo kyllä aivan. Mutta kyllä kai pystyt ikään kuin kääntämään junan ajamalla keskiraiteen kautta, teet niin kuin silmukan.
Eikös siinä mene sitten napaisuudet ristiin, vaikka onkin eristetty kolmeen osaan.

MOU83 kirjoitti: Joo kyllä aivan. Mutta kyllä kai pystyt ikään kuin kääntämään junan ajamalla keskiraiteen kautta, teet niin kuin silmukan.

Kyllä.

MOU83 kirjoitti: Eikös siinä mene sitten napaisuudet ristiin, vaikka onkin eristetty kolmeen osaan.

Ei? Junahan liikkuu siihen suuntaan, mihin se ajolaitteella valitaan, ja jokaisella virtapiirillä on oma ajolaite.

Vaxi81 kirjoitti:

MOU83 kirjoitti: Joo kyllä aivan. Mutta kyllä kai pystyt ikään kuin kääntämään junan ajamalla keskiraiteen kautta, teet niin kuin silmukan.

Kyllä.

MOU83 kirjoitti: Eikös siinä mene sitten napaisuudet ristiin, vaikka onkin eristetty kolmeen osaan.

Ei? Junahan liikkuu siihen suuntaan, mihin se ajolaitteella valitaan, ja jokaisella virtapiirillä on oma ajolaite.

Eli siis juna ei kuitenkaan pysähdy, kun tullaan eri virtapiirille.
Mutta ajolaite pitää olla sitten valmiiksi päällä ko. virtapiirissä mihin juna tulee.
Mitenkäs tämä onnistuisi digitaalisysteemillä, jos vain eristää tiettyjä rataosuuksia erilleen?

MOU83 kirjoitti: Eli siis juna ei kuitenkaan pysähdy, kun tullaan eri virtapiirille.
Mutta ajolaite pitää olla sitten valmiiksi päällä ko. virtapiirissä mihin juna tulee.

Juurikin näin.

Eikö joku tietävä voisi selvittää, miten digisysteemissä tuollainen luuppi rakennetaan ilman eri ajolaitteiden käyttöä?

markku55 kirjoitti:Eikö joku tietävä voisi selvittää, miten digisysteemissä tuollainen luuppi rakennetaan ilman eri ajolaitteiden käyttöä?

Käytetään paluusilmukamoduulia, joka kytketään esmes tässä tapauksessa se diagonaalisen raideosan syöttöjohtojen väliin. Moduuli haistaa oikosulun mikäli sellainen syntyy junan ajaessa diagonaaliselle raiteelle tai sieltä pois, ja kokeilee, josko oikosulku häviää osuuden napaisuutta vaihtamalla. Napaisuutta vaihdetaan moduuleissa yleensä releellä, jonka siis tulee kääntää napaisuus nopeammin kuin boosterin/keskusyksikön oikosulkusuoja ehtii reagoida. Vielä pitää muistaa että tämän moduulin kautta virtansa saavan osuuden tulee olla pidempi kuin pisin radalla kulkeva juna, jotta mahdollisia oikosulkuja tulee vain jommassa kummassa päässä raidetta kerrallaan.

Tapiolassa on tehty paluusilmukoihin omatekoiset automaattiset paluusilmukkamoduulit, jotka käänsivät vaihteen ja napaisuuden ilman käyttäjän väliintuloa. Digitaalisissa järjestelmissähän junaa ajetaan tavallaan eteen tai taaksepäin, eikä tässä tapauksessa diagonaalista raidetta pitkin ajettaessa veturin suunta muutu miksikään -- eteenpäin mennään vaikka silmukkaa ajetaankin diagonaalisen raiteen ajon jälkeen eri suuntaan.

pekka

Onkos tällaisten rataosuuksien tekemiseen mitään valmiita laitteistoja valmistajilla (esim. Piko, Roco, jne missään mittakaavassa) nykyään, vai meneekö täysin itse rakenteluun?
Entäs sitten, jos kun tulee oikosulku ja iso, niin kärvähtääkö kaikki käämit ja sitten on pimeenä koko lääni. Ja valokaaret kaiken hyvän, tai siis pahan lisäksi. No ehkei nyt sentään.

Ymmärtääkseni noita paluusilmukkamoduuleita on myynnissä, mutta antaa viisaampien vastata tähänkin.
Meikäläistä kiinnostaa mistä niitä saa ja millä hinnalla tuollaisen paluusilmukan saa radalleen rakennettua (itsellä kyseessä N-skaala koska H0:ssa ajelen huolettomalla Märklinillä).

MOU83 kirjoitti:Onkos tällaisten rataosuuksien tekemiseen mitään valmiita laitteistoja valmistajilla (esim. Piko, Roco, jne missään mittakaavassa) nykyään, vai meneekö täysin itse rakenteluun?

Kaiken saa kaupasta valmiina ja valmistajia lienee useita.

pekka