Veturitalli.Fi

Hei kaikki rautatiegurut!

Suomalaisista veturitalleista ja kääntöpöydistä löytyy hyvin valokuvia ja ja jopa videoita, ja niitä on vieläkin pystyssä tarkasteltavina, mutta kaikki muu (höyrykauden-varhaisen dieselkauden) infrastruktuuri tallin ympäristössä on ainakin minulta jäänyt vähän hämärän peittoon.

Eli millaisia mahtoivatkaan olla suomalaiset hiilen-, hiekan- ja vedenottolaitokset? Onko kellään antaa hyviä kuvalinkkejä?
Entä dieseltankkaamot?

Millainen oli niiden sijoittelu suhteessa kääntöpöytään ja veturtalliin?

Löytyykö valmiista H0-rakennussarjoista mitään suomalaiseen rautatieympäristöön sopivia rakenteita?

Terveisin
Junnailija

Tässä kuvasarja, jossa näkyy "vyörytyslaitos" Tampereella.
http://vaunut.org/sarja/3743
Samalta sivustolta löytyy valtava määrä muitakin kuvia. Hakukenttään voi kirjoittaa hakusanoja, kuten vesiviskuri jne.

Suomalaiset veturitallit ovat arkkitehtuuriltaan taas kerran aika — "suomalaisia". Siitä huolimatta, että arkkitehtuuri on mitä ilmeisimmin peräisin Saksasta. Pienikin veturitallialue vie kohtuullisen paljon pinta-alaa, mikäli sinne haluaa laittaa kääntölavan — kääntölava ei kuitenkaan ole välttämättämyys. Talleja on ollut ilman kääntölavojakin. Oheisissa kuvissa olen mallannut pienimmän mahdollisen suomalaisen 13:n metrin lavan Pecon N-skaaln lavasta leventämällä raiteen. Lavan kate on hyvin simppeli. Piirustus ja vähän tarinaakin on julkaistu Pienoismalli-lehdessä.

Tällaisella pienellä varikkoalueella ei ole oikeastaan muuta kuin kuonausmonttu jollain pistoraiteella. Siihen sopii pätkä työntövaunurataa, jolla veturista peltilevyn päälle kolisteltu kuona työnnettiin vähän kauemmaksi läjistystä varten. Kuvissa näkyvissä vanhimman mallisissa talleissa vesisäiliöt olivat rakennuksen lappeiden alla sisätiloissa, joten erillistä vesitornia ei ollut eikä välttämättä ulkona edes vesiviskuria — sen voi myös toki mallata. Kuonaustyökalut roikkuivat ulkona telineissä käden ulottuvilla — näitä saa valmiina Saksasta tai Englannista. Halkokatoksen voi mallata, jos sille on tilaa. Näillä pärjätään pienemmillä varikoilla. Polttoainepummpu moottorikalustoa varten muistuttaa vanhanaikaista huoltoaseman bensapumppua.

Oheisten kuvien kolme erikokoista tallia on mallattu samoista itse valetuista hartsiosista.





Tässä vähän isompi talli Rautatiemuseon dioraamasta. Tämä vie jo tajuttomasti tilaa 21-metrisellä lavalla.




Tässä vähän pienempi talli.



Täältä löyty juttua, miten talli tehtiin. Meillä on työkalut olemassa, joten osia voidaan valaa ja messinkiä syövyttää ovia ja ikkunoita varten. Katto pitää näprätä itse muovijäljitelmälevystä. Ideana on, että näillä osilla saa erikokoisia talleja. Mallissa on jokin verran näpräämistä eikä näin suurten osien valaminen ole ihan halpaa hommaa

http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_6126/

Mykistävää aidonnäköisyyttä.

Kiitos vinkeistä ja kuvista.
Alkaa kuola valua, kun katselee noita malleja!

Minun radallani kääntölava on välttämättömyys:-)
Miten pitkä veturi talliisi mahtuu?

Tuo 13 metrin kääntölava on liian lyhyt, jos radalle haaveillaan joskus saatavan ehkä Pekka ja Ristokin, ja niitä odotellessa ainakin niiden saksalaiset vastineet BR01 ja 41.

Mitä suosittelisit niille sopivaksi kääntölavaksi?

Millaisia muuten olivat ne hiekanottosysteemit?

Junnailija

Heljanin 90-jalkainen eli 21,5-metrinen kääntölava on monessa mielessä passeli. Se sisältää kääntömekanismin ja "älyn", jolla lava kohdistuu oikeaan kohtaan. Heljanin lava on myös sopivan karu, että lavan katteen voi helposti modata Pasila-tyyppiseksi lavaksi. Olen tällaisen lavan hankkinut joi vuosia sitten, mutta modausta en lavalle ole vielä tehnyt. Tällä lavalla voi kääntää kaikki suomalaiset veturit.

https://www.youtube.com/watch?v=7ZZWuS0Tk5I
https://www.youtube.com/watch?v=PjvKv6jwCmQ