Veturitalli.Fi

Onnistuneen dekooderivaihdon jälkeen yritin ajella fleisulla tuolla kittiradalla R1 mutkaan. Ei oikein tahdo taipua, veturin etummainen akseli tippuu kiskoilta tai tapahtuu jotain muuta vastaavaa. Tuntuu kuin veturi olisi liian jäykkä taipumaan tuohon. Eikö kuitenkin pitäisi taipua? Mistähän vikaa voisi lähteä etsimään? Pyörät kyllä pyörivät ok, ehkä nyt veturin isot pyörät joissa tangot ei aivan yhtä sulavasti kuin muut (anteeksi aloittelijan terminologia ). Kitin mukana tullut E19 sähköveturi kyllä selvittää kaarteet kunnialla.

Voisit alkaa etsiä vaikka näin: Tarkistapa veturin pyörästöjen liikevarat, veturi kämmenellä. Sen jälkeen kiskoille ja hitaasti ajamalla tai vaikka käsin kaarteeseen työntämällä katsot missä alkaa tökkiä. R1 taitaa olla vähän tiukan sorttista. Mitä sanotaa veturin manuaalissa.

Manuaalia ei ole, mutta nettifoorumeilta oli luettavissa että muillakin ollut ongelmia, mutta kuitenkin pitäisi taipua R1 kurviin, tai ainakin joillakin taipuu. Radalla liikuttelemalla vaan tulee yhtäkkiä stoppi, hieman vaikeahko päätellä mikä kanittaa. Miten tuo liikevara tarkistetaan? Samalla tavalla tuntuu olevan välystä sivusuunnassa kaikissa akseleissa.

carrier kirjoitti:Radalla liikuttelemalla vaan tulee yhtäkkiä stoppi, hieman vaikeahko päätellä mikä kanittaa.

Esim. kytkin voi osua ratapölkkyihin, jos kerran äkillisesti stoppaa (tai joku muu osa). Jos se vain suistuu, niin sitten veturi ehkä ei taivu R1-säteeseen.

Siis käsin työntämällä jää jumiin kun on tarpeeksi pitkälle edennyt mutkaan. Ehkä pitää vaan sitten todeta, että ei käänny noin jyrkkään. Tarpeeksi kovaa kun menee omalla voimalla, niin sitten menee R1 kurvista mutta tulee oikosulku seuraavassa kurvivaihteessa. Välillä joku akseli tai useampi tippuu kiskoilta vaikka sattuisikin selvittämään koko 180 asteen kisko-osuuden.

Rataosuuden

Oma käsitykseni on, että N-radalla tulisi mahdollisimman pitkäälti välttää noita R1 kaarteita ja vaihteita, siis jos esim. puhutaan MiniTrixistä niin niitä 30° 14912 kaarteita sekä vastaavia tiukkoja vaihteita.

Monet N-veturit eivät siis kunnolla noista R1 kaarteista/vaihteista suoriudu ja lisäksi esim. monet matkustajavaunut ovat varsin hupaisan näköisiä radalla kun "oikovatten" näiden tiukkojen kaarteiden myötä.

Siis, korkeintaan johonkin tiukkaan ratapihaan näitä R1 heebeleita kehtaan suositella, jos siis on tilasta puute!

Terkuin
Kentsu

Pitipä netistä kaivaa millaisesta kaarresäteestä tässä keskustellaan: Muillekin tietämättömille tiedoksi että R1-säde on jotain 192 ja 195 mm väliltä valmistajasta riippuen. Olisi kivaa jos keskutelijat eri säteistä puhuessaan mainitsisisvat myös säteen milleissä, sillä mitään yleispätevää standardia kaarresäteiden tunnuksille ei ole olemassa. pekka

Fleischmann rata eli ilmeisesti säde 192mm. Jotensakin sain toimimaan kovemmilla vauhdeilla pidempiäkin aikoja kun tarpeeksi ajeli ympyrää ja sääti radan asentoa, mutta sitten pääsi käymään junaonnettomuus ja tippui n. 1,5m korkeudesta lattialle (240m rotkoon?) ja jälki oli sen mukaista, onneksi lähes kaikki nippelit löytyivät, saa nähdä miten liimaus tulee onnistumaan. Harmi, oli uutta vastaava vitriinimalli

Vauriossa ei ole mitään hupaisaa mutta hauska, kun laskit tuon rotkon korkeuden


K.L.

Tarkistapa johtotelin kääntymisen. Voisiko pyörä ottaa kiinni sylinterin sisäreunaan, rajoittaen sivuttaisliikettä.

Joo, sorry ettei nyt siinä R1:ssä tullut se tarkka säde mainittua. Mutta ainakin N-skaalaa budjaavat tietävänet kaikki, että se on aikamoisen tiukka ja sopimatonkin maiseman kokonaisilmeeseen (ehkäpä joitakin ratapihoja lukunottamatta). Siis esim. MTX:llä R1 tarkoittaa kaarresädettä 194.6mm.

Kokemukseni mukaan tuo R1 on tosiaankin hyvin monille suuremmille vetureille aivan liian tiukka puhumattakaan siitä, miltä pitkä matkustajavaunu siinä oikaisuissaan näyttää! Eli tämän takia suosittelen välttämään sitä R1 sädettä. Ikävä vain, että liki kaikki N-skaalan aloituspakkaukset ja niiden raidelaajennuspakkaukset nojautuvat tähän tiukkaan kaarresäteeseen!

R1 ja R2 ovat toivottoman jyrkkiä kaarteita useimmille kalustoille. Sopivat lähinnä vaihtovetureille tai lyhyille dieseleille sekä kaksiakseliselle kalustolle.

Lisäksi useat Fleischmannin isot höyryveturit on moottoroitu tenderistään, joka on aivan "hanurista". Olen nähnyt monta tapausta, jossa isot vetopyörät eivät edes pyöri kaarteissa, vaan laahaavat.

Wäiski kirjoitti:R1 ja R2 ovat toivottoman jyrkkiä kaarteita useimmille kalustoille. Sopivat lähinnä vaihtovetureille tai lyhyille dieseleille sekä kaksiakseliselle kalustolle.

Lisäksi useat Fleischmannin isot höyryveturit on moottoroitu tenderistään, joka on aivan "hanurista". Olen nähnyt monta tapausta, jossa isot vetopyörät eivät edes pyöri kaarteissa, vaan laahaavat.

No, ei tuo R2 mitenkään toivoton ainakan N:ssä ole. Mutta R1 soveltuu tosiaankin vain lähinnä tiukoille ratapihoille.