Kotirata

[ealab]

"Joose" tuota vähän kyseli. Tyyli on perinteinen ovaalisovellus. Maisemointia, rakennuksia ei paljon funtsittu. Logistiikka sellainen, että pitää ajella mennäkseen A:sta B:hen, tai C:hen. Vaihteenkääntömoottorit Conrad, toimivat hyvin. Vaihteiden asento määrää virrallisen kulkutien. Nyt lisätty vaihtoehtoinena toimintana digiheebelit, toimii samoin ehdoin, mitään muutoksia ei tarvinnut tehdä. Tämä pääasiassa vetureiden testikäyttöä varten. Rata seisoo omilla, taitettavilla jaloillaan ja on hyvin nostettavissa autotallin kattoon taljojen (4 kpl) avulla.

[Jaska]

En ihan hahmottanut vielä tuota kulkutiesysteemiä. Voisitko kertoa siitä lisää? Oletan, että junien törmäys on jotenkin estetty?

[ealab]

Hahmotusta yhdestä kulkutiestä: Tehdään kulkutie A-r2, painetaan ao. painikkeita TA1 ja Tr2, niiden kulkutiereleet vetävät ja kytkevät kääntösähkön, vaihteet 1 ja 3 kääntyvät. Vaihteiden koskettimien ohjaamat asentoreleet kytkevät ajosähkön A raiteelle r2. Raideosuus rCA kytkeytyy sähköttömäksi. Joten lenkiltä C raideosuudelle rCA mahdollisesti tuleva juna stoppaa sille, ei aja umpivaihteeseen. Vastaavia kytkentöjä on muissakin paikoissa.
Kulkutiepainike Tr2 on yhteinen myös toisen suunnan kulkutievalinnolle, painikkeet TB ja TA2. Olennaista on, että esim. vaihteet 1 ja 3, sekä 2 ja 4 kääntyvät samanaikaisesti, ei niiden eri aikoihin tarvitse kääntyilläkään. Kulkuteistä riippuen enimmillään vaihteita kerralla kääntyy 3-4 kpl. Sikäli helppo systeemi, että ei tarvita erillisiä ajosähkökytkimiä. Tekee vain kulkutiet. Yläratapihalla voidaan operoida 3:lla veturilla, toisiaan kiusaamatta. Ohjaustaulussa on kaikki virransyöttö, 1 relelogiikalle ja 2 erillistä ajosähköille, sekä nyt vielä digivermeet. Sähköturvallisuus on huomioitu. Kuva on vanha.

[sanoaskosano]

Terve, sano.
Mielestäni vaihde V14 voisi olla V6 ja V13 välissä niin varikolta voidaan ajaa kaikille Alartp raiteille eikä tarvitsisi käydä TC2 raiteella, sano.

[ealab]

Totta. Taisi raiteiden pituusratkaisutkin vaikuttaa tuohon. Myös: Vaihde 14 olisi saanut olla ns. puoliengelsmanni, josta vielä pussi r15 ja r16:n väliin, jolla voisi hoitaa talli-muu rata-liikenteen. Kun usein saattaisi r16 ja r17:llä olla junat. Mutta toisaalta on hyvä, että on vekslaamista. Muutos onnistuisi, jos tekisi V14:n uudelleen puolienkuksi. Vaihteet V6, V13=3-tie, V14, V15 ja V18 ovat itse rakennettuja. Muut Rocoa.

[sanoaskosano]

Hieno rata tulossa ja varsinkin asetinlaite kapsäkissä, sano.

[Jaska]

Näyttäisi olevan tutun näköistä eli kotimaista kalustoakin radalla! Teetkö mahdollisesti jatkossa suomalaisia opastimia myös radallesi?

[ealab]

Ne ovat käyneet mielessä. Uudempaa opastimallia.

[jartsa]

Oletan, että junien törmäys on jotenkin estetty?

Yleensä sähköisesti(sensorein jne),vaihde käännetty eri asentoon mikäli raiteella on jo juna.
Sama logiikka myös peräänajossa,vaihde käännetty vapaalle raiteelle.
Tästä esimerkkinä on Fleisun "train navi" tai UB:n Lissy.

[ealab]

Kuvat: Jo aloitettu Roco-vaihteiden päivitys. Vaihteiden kielien turhan suuren avautuman pienentäminen(silmänruokaa! ) ja risteysten parantaminen toimimaan paremmin RP-25-pyörillä. Seuraaviin risteyksiin tulee kärkiosan kärki kovemmasta metallista, raudasta, tuo Uh lyttääntyy vähitellen.

[PeS]

Vaihteiden risteyksien justeeraaminen on oivallinen tapa parantaa vaihteiden toimivuutta. Rocon, Fleischmannin ja kumppaneiden valmistamien vaihteiden risteykset on mitoitettu älyttömän väljiksi, koska niiden toiminta perustuu ajatukseen, että pyöräkerta kulkee risteyksen ylitse laipan varassa. Kun risteys on väljä, niin samalla pyöräkertojen laippavälin (back-to-back) toleranssit voivat on lähes älyttömät (mitä ne usein ovatkin). Kun esimerkiksi Fleisun fillareiden laipan syvyys on miehekkäät 1,3 mm, niin sukeltaahan joku 0,7 mm syvä NMRA-laippa fleisun vaihteessa, jonka risteyksen ylitys on ajateltu tapahtuvan laipan varassa. Kolinat vähenevät ihmeesti, kun risteykset on mitoitettu riittävän kapeiksi. Jopa Märklinin fillarin saa kulkemaan NMRA-vaihteesta kauniisti, kunhan vaan säätää pyöräkerran laippavälin NMRA:n normin mukaan.

[jartsa]

Kun esimerkiksi Fleisun fillareiden laipan syvyys on miehekkäät 1,3 mm

Mistähän 50-60 luvun kataloogeista tämäkin mitta on? Kylläkin Fleischmannien laippa on ollut jo 80-90 luvun taitteesta alle NEM-standardin!

[Dv16_2015]

Ainakin itse olen onnistunut vielä pari vuotta sitten hankkimaan (uusia) Fleisun vaunuja, joiden pyöräkerroissa oli tuollaiset miehekkään kokoiset laipat.

[PeS]

Mistähän 50-60 luvun kataloogeista tämäkin mitta on? Kylläkin Fleischmannien laippa on ollut jo 80-90 luvun taitteesta alle NEM-standardin!

NEM-standardin maksimisyvyys on 1,2 mm. Fleischmannin yleisin laipansyvyys on ollut pitkään 1,2 mm, mutta myös 1,3 mm:n laippaa on ollut käytössä. Muut eurooppalaiset valmistajat eivät käytä 1,2 mm:n laippaa. Ennen Fleischmannin myymistä Rocolle Fleischmann ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään jenkkinormin mukaan valmistettuja RP25/110-fillareita, joita taidettiin käyttää ainakin yhdessä höyryveturissa. Projekti taisi mennä jäihin sen jälkeen, kun Roco osti puljun. Monien valmistajien fillareiden laippojen syvyydet kuitenkin vaihtelevat, mikä vaikeuttaa asioiden seuraamista. Kun vuosikausia sitten lanseerattujen mallien työkaluilla valmistetaan uusi erä malleja, ei alkuperäisiä syviä laippoja välttämättä uusita. Erimerkiksi Rocon käyttämien veturinpyörien laippojen vaihteluväli voi olla niinkin suuri kuin 0,6—1,1 mm. Vain omatoiminen mittaminen tai lehtien julkaisemien testien lukeminen selvittää asian. Mitään yleispätevää tietoa ei siis ole eivätkä valmistajat sitä julkaise.

Fleischmannin laippojen osalta olennaista ei ole se, ovatko laipat 1,2 vai 1,3 mm. Olennaista on kuitenkin tiedostaa se, että Fleischmannin käyttämät laipat ovat muiden valmistajien laippoja syvemmät. Tämä rajoittaa pyöräkertojen käyttämistä, koska laipat voivat kolista naulajäljitelmissä jopa joidenkin valmistajien code 83 -kiskoilla. Fleischmannin pyöräkertoja on käytetty runsaasti mm. suomalaisissa malleissa ja Fleischmannin alustoja suomalaisissa vetureissa. Tämä on johtanut laippojen sorvaamiseen matalammiksi, kun esimerkiksi code 70 kiskoilla Fleischmannit eivät toimi.

Asia ei kiskojenkaan osalta ole täysin suoraviivainen. Jos käytetään vaihteita, joissa risteys on rakennettu kiskoprofiilista ja joissa risteyksen pohjaa ei ole täytetty "korokepalalla" (mikä on tyypillistä vaihdevalmistajille, jotka ovat ajatelleet pyöräkerran ylittävän risteyksen laipan varassa), ei Märklininkään syvä laippa aiheuta ongelmaa. Tällainen vaihde on eurooppalaisisa mm. Tillig ynnä monet amerikkalaiset vaihteet. MicroEngineeringin code 55 fleksikään ei aiheuta Fleischmannin syville laipoille ongelmia, koska kiskonaulajäljitelmät ovat olemattomat puhumattakaan juottamalla valmistetusta kiskotuksesta, jolloin naulajäljitlmää ei käytetä yleensä lainkaan (profiili on juotettu suoraan PC-pölliin). Oman ratani vaihteet ovat FastTrack code 70 (juottamalla kootut) ja niistä kulkevat ikivanhan Märklinitkin kunhan vain pyöräkerran laippaväli on levitetty vaihteen normiin sopivaksi.

Se on kuitenkin nähty, että Euroopassakin liikkuvan kaluston valmistajat kulkevat kohti amerikkalaista NMRA:n normia laipan mitoituksessa. NMRA-vaihtofillareita saa yhä useammalta euroopalaiselta valmistajalta ja laipan syvyys mahdaltuu eurooppalaisilla valmistajilla jatkuvasti. Globaali mittastandardi lisää eri valmistajien kaluston ja kiskojen yhteensopivuutta, mikä on harrastajien kannalta vain etu. Tällöin voidaan valita monenlaisten eri vaihdevalmistajien valikoimasta aina itselle sopiva tuote — ja voidaan varmistua ilman sorvauksia tai justeerauksia, että myös eri valmistajien kalusto toimii kiskoilla. Se on myös ihan yleisesti tunnettu tosiasia, että Fleischmannin käyttämä mitoitus aiheuttaa eniten ongelmia ja rajoituksia. Tämä ei ole edes mielipideasia, vaan sen voi itsekukin todeta empiirisesti — ja poistaa ongelman sorvissa.

[jartsa]

Fleischmannin käyttämä mitoitus aiheuttaa eniten ongelmia ja rajoituksia. Tämä ei ole edes mielipideasia, vaan sen voi itsekukin todeta empiirisesti — ja poistaa ongelman sorvissa.

Ei ole mitään ongelmia ollut, eikä ole tarvinnut muutakaan sorvijippoja tehdä.
Kaikki on toiminut hyvin omilla radoillani, ei valitettavaa.