Roco-kaarresäteet ja radan runko

Keskustelua radan rakentamisesta, maisemoinnista, ratapihakaavioista, ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

Avatar
Jaska
Asemapäällikkö
Viestit: 585
Liittynyt: 09.01.2007 10:58

Re: Radan runko

Viesti Kirjoittaja Jaska »

Laitetaan vielä yksi juttu, kun tuli mieleen. Runkoa suunnitellessa kannattaa huomioida mahdollisesti vaihteen alle tuleva vaihdemoottori siten, ettei justiin huonossa kohdassa mene joku hankala tukirakenne. Murphyn lain mukaan vaihteen kohdalle porattava reikä osuu kuin osuukin juuri tukilevyyn, jos ei erikseen ole asiaa huomannut jo suunnitellessa.
Avatar
Olli
Konduktööri
Viestit: 87
Liittynyt: 28.10.2007 19:30

Re: Apua aloitteljalle!

Viesti Kirjoittaja Olli »

Nyt oli aika isokin ongelma, nimittäin huomasin kuinka paljon tilaa H0 vie. Ajattelinkin nyt vaihtaa mittakaavaa, joka tulisi varmaankin olemaan N. Onneksi oli vain ICE-aloituspakkaus ja muutama rakennus.

OT: N-mittakaavan Minitrix ja Fleischmann näyttävät kiinnostavilta. Jos kerta Minitrixillä on Re460 ja ICE, saisi hyvin Pendolinon ja Sr2:sen. Mutta olisiko tämä Minitrix mahdollista saada digitaaliseksi? Ainakin Fleischmannila on digitaalisia junia, mutta Minitrix kiinnostaa, kun sillä on enemmän junia. Ovatko ne yhteensopivia, sitten ei olisi mitään ongelmaa ja harrastus käyntiin vain.

EDIT: Ok, selvisi että Minitrixillä on digitaalisia junia, eli unohtakaa. Siis vastaus tuohon, voiko Minitrixin junilla ajaa Fleischmannin radoilla. :?:
Viimeksi muokannut LOK, 11.06.2018 05:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Vanha myynti-ilmoitusosa poistettu viestistä. Off-topic merkitty.
http://www.freewebs.com/ollihp/ <--- Kuvauspäiväkirja aloitettu!
Avatar
Hermanni
Asemapäällikkö
Viestit: 415
Liittynyt: 07.02.2006 18:05

Re: Apua aloitteljalle!

Viesti Kirjoittaja Hermanni »

Käsittääkseni kaikki N mittakaavan analoginen kalusto on keskenään yhteensopivaa, ainoastaan digitaalijärjestelmissä saattaa olla eroa....
Ylläpito
tkunnas
Ratavartija
Viestit: 40
Liittynyt: 11.04.2006 20:18

Re: Radan runko

Viesti Kirjoittaja tkunnas »

Kohta pääsen minäkin aloittamaan "kiinteän" pienoisrautatien rakentamista. Kunhan tilatut Lundiat tulee toivottavasti joulun alla. Teen toimistolleni (yrittäjyyden etuja, saa sisustaa toimiston mieleisekseen) tällaisen kuvan mukaisen radan:

[Toimimaton linkki poistettu]

Tai voi se tästä vielä muuttuakin. Mittakaava on sellainen, että kuvan korkeussuunnassa pöydän pituus on noin 5,4 metriä ja vaakasuunnassa noin 3,5 metriä. Jonkin verran pitää vielä hankkia kiskoja lisää. Lundian päälle tulee 8-millisestä kennolevystä "välialusta" ja sen päälle sitten varsinaiset rakennelmat ja maastot.
Viimeksi muokannut LOK, 21.06.2018 03:34. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Syy: Linkki kadonneeseen kuvaan poistettu.
Psi
Lämmittäjä
Viestit: 331
Liittynyt: 24.02.2007 12:32

Re: L-palkkirunko

Viesti Kirjoittaja Psi »

Jaska kirjoitti:Lisäänpä vielä kuvatiedoston.
Kuva
Kuvassa näkyy pienoisrautatien L-palkkirunko. L-palkkirungon on kehittänyt Model Railroader-lehden edesmennyt päätoimittaja Linn Westcott. Kuvassa on rungon käyttöajatus hieman väärin ymmärretty.

L-palkkirungossa on kaksi perustavaa laatua olevaa etua: Ei tarvitse osata sahata suorakulmaisesti ja koko rakennelma on helposti purettavissa ja muokattavissa jälkeenpäin. Idean ydin on niissä L-palkeissa, jotka kootaan ruuvaamalla ja liimaamalla laippa päältä ruuveilla uumalevyyn. Kun liima on kuivunut poistetaan ruuvit, jotta yhtään ruuvia ei jää ylhäältä ruuvatuksi. Poikkivasat kiinnitetään aina vain ruuvein ja ruuvaus tehdään laipan alapinnasta, jolloin ruuvit on helppo irrottaa alapuolelta, mikäli poikkivasan pakkaa joutuu muuttamaan. Poikkivasaan kiinnitetään nostorima edelleen vain ruuvaamalla, ja riman yläpäähän kiinnitetään ruuvaamalla lista tai kulmarauta johonka ratapenger kiinnitetään myös alapuolelta ruuvaamalla. Näin kaikki liitokset on maisemoinnin ja sorastuksen jälkeenkin edelleen esillä ja purettavissa jos on tarvis esimerkiksi ratalinjan muuttamiseen tai maisemoinnin muokkaukseen. Poikkivasojen paikkaa voi säätää, jos maisemaan halutaan vaikka syvä kanjoni juuri vasan kohdalle. Siksi tuossa kuvassa näkyvä profiililevy on vähän hassusti kiinnitetty, sillä kulmarautoihin ei välttämättä pääse enää helposti käsiksi kun ruuvit on ruuvattu L-palkin laipan yläpuolelta.

Koska tässä menetelmässä ei koskaan tarvitse kiinnittää mitään kohtisuoraan sahattuun pintaan ei sahaustaidoilla ole niin suurta merkitystä. Vesivaakaa ja ruuvipuristimia tarvitaan kyllä!

Valitettavasti L-palkkirunkoa ei ole suunniteltu siirrettäväksi. Pienoisrautatiekerho ry:n vanha Point-to-point-rata Helsingin asemarakennuksen kellarissa (1968-1983) oli rakennettu L-palkkirungolle. Rata hävitettiin päivässä kun Helsingin aseman silloinen asemapäällikkö Sormunen tarvitsi kerhotilan yleisurheilun 1983 maailmanmestaruuskisjoen matkailijoiden rinkkavarastoksi.

Mikäli on aikaa tehdä valmisteluja voidaan L-palkkurunkoinenkin rata siirtää ainakin teoriassa osina, jos siirrettävän kokonaisuuden poikkivasojen alle asennetaan L-palkkien suuntaiset väliaikaiset yhteet, katkaistaan ratapenkereet, maisema ja vasat osan ympäriltä, irrotetaan vasat L-palkeista ja nostetaan kokonaisuus ylös. Uudessa sijoituspaikassa voidaan tämä kokonaisuus laskea uusien L-palkkien varaan, pujottaa uudet vasat L-palkkien ja väliaikaisten yhteiden päältä ja kiinnittää uusiin L-palkkeihin ja asentaa uudet nostorimat ja purkaa kaikki vanhat rakenteet alapuolelta.

pekka

[Edit]: moderoitu sen verran, että puheena oleva kuva näkyy lainauksen yhteydessä
Vastaa Viestiin