Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Moderators: jhr, Hermanni

Samuelsson
Lämmittäjä
Posts: 295
Joined: 28.06.2007 18:19

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by Samuelsson »

jartsa wrote:Toi nyt on vaan kateellisten "huuhaa" juttuja. :mrgreen:
Ei niinkään.
Omistan melkoisesti suosimasi valmistajan tuotteita, eikä meikäläisellä ole asian tiimoilta aihetta kateuteen.
jartsa wrote: Fleischmann P8 liikkui 25.11.1981-29.11.1982 välisellä ajalla 2299km ilman moottori ym. ongelmia.ME-veturi!
Jep, todennäköisesti skaalanopeudella 600km/h, ja kun veturi vihdoin pysähtyi, kirkastui valot koko kaupungissa... :roll:
jartsa

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by jartsa »

Samuelsson wrote:
Jep, todennäköisesti skaalanopeudella 600km/h, ja kun veturi vihdoin pysähtyi, kirkastui valot koko kaupungissa... :roll:
Fleischmannit on tunnettuja skaalanopeudestaan,vastaavat esikuvansa mukaista nopeutta.Elikkä jos esikuva liikkuu 100km/h Fleiscmann liikkuu saman skaalaan suhteutettuna.
Oletkos kuullut semmosesta,kuin välitys-suhteet?
Digikäytössäni olen mitannut 5555 mittavaunulla veturieni nopeuden,asettanut dekoodereille maksiminopeuden.
KPF-Zeller hommattava,sillä saa suoraan läppärillä olevalle WDP:lle graafisessa muodossa veturin ominaisuudet.
WDP:llä voi sitten räätälöidä joka veturityypille ominaiset speksit dekoodereihin.
PeS
Veturinkuljettaja
Posts: 954
Joined: 17.12.2007 10:03

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by PeS »

jartsa wrote: Oletkos kuullut semmosesta,kuin välitys-suhteet?
Mikä on tyypillinen Fleischmannin veturin välityssuhde?
ealab
Veturinkuljettaja
Posts: 1185
Joined: 21.09.2007 09:49

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by ealab »

Omasta puolestani kerron: Vanha Flm:n O&K, kokonaisvälityssuhde n.40, rattaat, valokuvasta laskien, moottorista lähtien, hammasluvut kutakuinkin 10, 37/10, 30/10, muut sitten pyöriin päin suurinpiirtein samankokoisia sinkkuja. Tämä välitys oli kuitenkin liian harva uudelle, toisenlaiselle moottorille, lisäsin rattaan 2:1. Liian vähän sekin. Koska veturi vielä huitaisi "Pendolino"- vauhtia. Onneksi tämän sain dekoderin ohjelmoinnilla kuriin. Kokonaisvälityssuhteen lisääminen kuitenkin parantaa hidasajo-ominaisuuksia.
Samankaltaiset rattaistot ovat myös vanhassa Flm:n Br24:ssa. Siihenkin, samasta syystä lisää lisäratas 2:1. Näistä löytynee kuvatkin. Tämmöttis ny.
Ps. Miksi dekodereilla on säädettävä maximinopeus, rattaiston välityssuhde riitäkään.
jartsa

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by jartsa »

PeS wrote:
Mikä on tyypillinen Fleischmannin veturin välityssuhde?
Ei ole olemassakaan mitään tyypillistä välitys-suhdetta,moottorirunkoon vaihdetaan ainoastaan muutama ratas sopivalle välitykselle veturimalliiin.
Vaikkapa näin:
DB:n BR-V100 liikkuu 100km/h,Fleischmannin vastaava myös liikkuu tuon 100km/h skaalanopeudella.
DB:n BR-218 liikkuu 160km/h,Fleischmann sama skaalassa.
Periaatteessa molemmissa esimerkeissä on sama runkorakenne moottorin kiinnitykseen ja rattaiden akselien sijaintiin,ainoastaan rattaissa olevien hampaiden lukumäärä on eri.Näissä on isompi ja pienempi yhdessä(neropateille:ratas=hammaspyörä).
Täytyy varmaan kaivella Fleischmannin varaosakuvastot ja listat,niistä sitten rattaiden hammasmäärät luetella tänne mallikohtaisesti. 8) :mrgreen:
ealab
Veturinkuljettaja
Posts: 1185
Joined: 21.09.2007 09:49

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by ealab »

Veturin veto-osan välityssuhde? Se näyttäisi olevan Flm:n Br24:ssa luokkaa 20. Mekaaniset häviöt, joita on enemmän, kuin O&K:ssa, pitävät kuitenkin vauhdin paremmin kurissa. Ja on ns. luonnollista, todenmukaista luokkaa, kun on lisäalennusratas tässäkin. Pikon Br55 odottaa kasailua. Puuttuu vetoakselien petilaakereita. Moottorin akseli oikaistu ja kollektori sorvattu, toimii.
ealab
Veturinkuljettaja
Posts: 1185
Joined: 21.09.2007 09:49

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by ealab »

Vielä PIKO:sta. Kuva 90-luvun? tasasähköversio-Br218:sta. Veturin tekninen, mekaaninen laatu hyvin asiallinen, sähköpuoli sensijaan, oikeastaan täysin lapsenkengissä. Johtimia vaan vedetty sinnetänne. Kuvassa näkyy jälkeenpäin tehty digivalmius ja led-valot. Kyllä se siitä.
AC-digiversio poikkeaisi vain siten, että toinen teli olisi virroitusta varten, voimansiirrotta ja pyörien virroitus kytketty yhteen? Vetotelissä kitkarenkaita?
You do not have the required permissions to view the files attached to this post.
rim
Ratavartija
Posts: 37
Joined: 29.06.2011 22:04

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by rim »

Tuli sitten hommattua yksi Pikon kolmiraide kokeeksi.
http://www.modellbahnshop-lippe.com/pro ... odukt.html

Varsin näppärä veturi. Kuva hieman vääristää värejä ja yksityiskohtia - Pikon detaljointi on mielestäni näissä Hobby-vetureissa hyvää tasoa. Veturi myös kulkee C-raiteella kakistelematta, mitä nyt ehkä dekooderin vuoksi ajo-ominaisuudet ovat huonommat kuin Märklinillä. Minua se ei häiritse, kun ei tämä homma nyt niin auringontarkkaa ole.

Ainut mikä hieman häiritsee on turhankin kuuluva naksuva ääni ajettaessa. Luulisin sen johtuvan Pikon järeähköstä laahaimesta, mutta en ole vielä tutkinut asiaa tarkemmin - voihan se olla jotain muutakin (?). Niin ja olishan Piko voinut kääntää käyttöohjeet vaikka englanniksikin (paketissa kaikki prujut saksaksi ja ranskaksi - onneksi ranska kääntyy tässä talossa, että löytyi oikea osoite).

Hinta ja laatu ovat mielestäni ihan mukavassa suhteessa.
raptor70
Ratavartija
Posts: 11
Joined: 30.03.2011 10:28

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by raptor70 »

miten nämä huonommat ajo-ominaisuudet sitten ilmentyvät veturin kulussa? kiitos
jartsa

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by jartsa »

raptor70 wrote:miten nämä huonommat ajo-ominaisuudet sitten ilmentyvät veturin kulussa? kiitos
Vaikkapa näin,lyhyt selostus ilman liirumlaarumeita tai turhia höpötyksiä jostain täysin epäolennaisesta.
Märklin-raiteilla olevat erimerkkiset:
-Keskivirroitin takeltelee,tehty hieman Märklin "yhteensopivaksi" kunhan virroitus toiminee jotenkuten.
-Märklin vaihteissa takeltelua ja muita ongelmia.
-Tämä edellinen liittyy myös muihin ongelmiin,lähinnä kaarteissa.Kiskoilta putoamisia jne..

Sama ongelma on myös toisinpäin Trixillä,jotka ovat taas 2-kisko"yhteensopivia".

Loppukaneettina sanon:Pysyy tietyissä merkeissä,oli merkki mikä tahansa.
Märklin toimii omilla raiteilla parhaiten,kuten useimmiten 2-kiskoset omillaan(ei kuitenkaan DDR-pikot,joissa oli tekojälki roiskastu).
Eiköhän tämäkin ole jo tehtailla suunniteltu valmiiksi,yleensä saksalaisella täsmällisyydellä!(menihän liirumlaarumiksi tämäkin)! :lol:
PeS
Veturinkuljettaja
Posts: 954
Joined: 17.12.2007 10:03

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by PeS »

jartsa wrote: Loppukaneettina sanon:Pysyy tietyissä merkeissä,oli merkki mikä tahansa. Märklin toimii omilla raiteilla parhaiten,kuten useimmiten 2-kiskoset omillaan.
Juuri tämä on monen vanhan eurooppalaisen pienoisrautatievalmistajan suurin ongelma: huono yhteensopivuus muiden kuin saman valmistajan kiskojen kanssa. Kaksikiskovalmistajista Fleischmann on kaikkein ongelmallisin. Fleischmannin pizzaleikkuripyörien laipan syvyys on miehekäs 1,3 mm. Tällaisella laipalla ei voi ajaa kaikkien valmistajien code 83 -kiskoprofiilista valmistetuilla kiskoilla (mikä on nykyisin standardiprofiili) puhumattakaan code 75, code 70 tai code 55 -profiililla valmistetuista kiskoista — eikä kaikkien valmistajien vaihteista.

Toinen toimintaan vaikuttava tekija on pyöräkertojen laippojen sisämitta eli back-to-back. Tämä on aina syytä tarkistaa, kun ostaa uutta kalustoa. Tehdasasetukset eivät monasti noudate edes europppalaista NEM-standardia. Hyvä tavoitemitta on 14,5 mm. Erityisesti Fleischmannin tehdasasetuksissa näyttää olevan suuria heittoja — peräti 13,8 mm. Jos back-to-back on liian kapea, takertelee kalusto vaihteissa. Mistään saksalaisesta täsmällisyydestä ei voi siis puhua ellei sitten täsmällisyydellä tarkoiteta Fleischmannin osalta epätäsmällisyyttä. :lol:

Aika pienillä säädöillä siis voi parantaa kaluston toimivuutta. Sama pätee myös muiden kuin Märklinin valmistamaan kolmikiskokalustoon. Niiden osalta back-to-back kannattaa säätää samaksi kuin Märklinin kalustossa, niin silloin pelittää. Osa muiden valmistamista kolmikiskoversioista on varustettu Märklinin mittoja noudattavilla fillareilla - osa ei ole. Jälkimmäisten kanssa saattaa olla ongelmia.

Yleisin eurooppalaisten kaksikiskovalmistajan laipan syvyys on 1,1 mm tai vähemmän. Kannattaa suosia tällä tavalla mitoitettua kalustoa. Esimerkiksi Rocon vaihteet on mitoitettu tämän mukaisesti. Jos käyttää jenkkivaihteita, on tämäkin liikaa (max 0,71 mm) mikäli käyttää vaihteita, joissa risteys on valettu tai risteyksen pohja täytetty.

MIBAn veturitestisivuilta löytyy veturikohtaisesti eri valmistajien käyttämiä laippojen syvyyksiä. Yleensä saksalaisten lehtien testijutuissa on myös mittaustiedot. Huolestuttavaa on, että joissakin Rocon uusissa vetureissa laipan syvyydeksi on valittu 1,3 mm. Liekö vetureissa käytetty Fleischmannin varastosta kaivettuja ylijäämäfillareital
jartsa

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by jartsa »

Pitsaleikkurihan,justjoo.
Aika "heikos hapes" on jos jotain mallivaunua katsoo alapuolelta,jossa ei ole vaunun alla mitään detaljeja.
Fleischmannin laatuvaunuissa on detaljointi kohdillaan,vieläpä järkihintaan!

Jos sanon oman mielipiteeni noista vaunuista,nämä kyllä ovat lähinnä jonkin "kyläsepän" tekeleitä!
Hinta/laatusuhde näissä on "alle absoluuttisen nollapisteen",verrattuna parjaamiesi massatuote (FLEISCHMANN)valmisteisiin.
PeS
Veturinkuljettaja
Posts: 954
Joined: 17.12.2007 10:03

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by PeS »

Suomalainen Oa-vaunu valmistui tänään kyläsepän pajalta.

Image

Image

Image
ealab
Veturinkuljettaja
Posts: 1185
Joined: 21.09.2007 09:49

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by ealab »

Nyt rupesi naurattaa, suorastaan järjetön Fleisujen ylistys. Se rupeaa mennä jo tahattoman huumorin puolelle. Vähän enemmän maksavissa, saksalaisissa ADE:n vaunuissa ja itse kunkin nysväämissä messinkisarjavaunuissa on alustadetaljit "paikallaan", eikä mitään puolittaisia kohoutumia pohjassa.
Kuvassa, täällä Suomessa "erään sepän" nysväämä messinkisarja-Ci. Kaikki alustan osat eivät näy, huom, Fleisun lähikytkinmekanismit. Myös Ms-sarjan Mas-vaunuissa on alusta toimivine luukkuineen, detaljeineen.
"Ei se ollutkaan kelloseppä, seppä vaan"
You do not have the required permissions to view the files attached to this post.
PeS
Veturinkuljettaja
Posts: 954
Joined: 17.12.2007 10:03

Re: Kokemuksia Pikon kolmiraidevetureista

Post by PeS »

ealab wrote:Nyt rupesi naurattaa, suorastaan järjetön Fleisujen ylistys. Se rupeaa mennä jo tahattoman huumorin puolelle. Vähän enemmän maksavissa, saksalaisissa ADE:n vaunuissa ja itse kunkin nysväämissä messinkisarjavaunuissa on alustadetaljit "paikallaan", eikä mitään puolittaisia kohoutumia pohjassa.
Saksasta todellakin löytyy erittäin paljon tarkasti toteutettuja malleja, joissa alustan nippelit ja niitit ovat kohdallaan, jos sellaisia arvostaa. Mittatarkkuus ei ylipäätään ole Fleischmannin vahvuus — ei tarvitse kuin verrata esikuvien piirustuksiin (tosin voidaanko massatuotantovehkeiltä edes odottaa hillitöntä mallitarkkuutta, koska niitä ei lähtökohtaisesti edes pyritä valmistamaan tällä periaatteella — teollinen massatuotanto ei yksikertaisesti pysty siihen asetelulla loppuhintatavoitteella). Fleischmannin tapa toteuttaa esimerkiksi höyryveturin kankikehys on ollut pitkään sinkkipainevalusta toteutettu umpihalko. Mittatarkkuuskriteereiden nostaminen keskusteluun onkin melkoinen miina. Kun kyseessä ovat massatuotantomallit, niin yleensä paino saksalaisessa lehdistössä on sillä, miten niistä voisi modata tarkempia ja miten paljon minkäkin valmistajana malleja pitää modata — eroja valmistajien välillä löytyy. Modaamiseen antaa hyvät eväät mm. Weinertin detaljointisarjat, joilla monesta Fleischmanninkin veturista saa kelpo mallin, kun vaihtofillareitakin vetureihin on tarjolla.

Ealab: olet rakentanut komean Ci:n.