Tasavirta veturista Vaihtovirta

[Jarke]

Moro!

Tässä pari tuntia sitten ostin Itävallasta 1 veturin , joka on tasavirtainen , mutta minulla on ongelma. Minulla on digitaalinen rata. Elikkä miten tuosta veturista saisi Vaihto virtaisen. Omien tietojeni mukaan tarvitsee Laahaimen ja Dekooderin , joten neuvoja kaivattaisiin. Itse en ole kertaakaan asentanut noita tarvikkeita.

Veturi: http://www.kleinbahn.com/shop/product_i ... he-iv.html

[Tony]

Moro!

Tässä pari tuntia sitten ostin Itävallasta 1 veturin , joka on tasavirtainen , mutta minulla on ongelma. Minulla on digitaalinen rata. Elikkä miten tuosta veturista saisi Vaihto virtaisen. Omien tietojeni mukaan tarvitsee Laahaimen ja Dekooderin , joten neuvoja kaivattaisiin. Itse en ole kertaakaan asentanut noita tarvikkeita.

Haluaisit siis muuttaa analogisen 2-kisko veturin digitaaliseksi 3-kisko veturiksi, jos ymmärsin oikein? Tässä varmaan tulee kaksi isompaa haastetta vastaan. Ensimmäinen ja varmasti hankalampi on laahaimen asennus. Yleensä 2-kiskovetureissa on hammasrattaat juuri siinä kohdassa, johon laahain tulisi asentaa. Lisäksi dekooderin tulisi ymmärtää Märklin-protokollaa ja toimia hyvin yhteen moottorin kanssa. Sinuna kysyisin rohkeasti valmistajalta, millaista ratkaisua he ehdottaisivat.

Yllämainittujen asioiden lisäksi saattaa ostamasi veturin pyörien laipat olla niin sirot,ettei veturi kulje hyvin Märklin raiteista.

[ealab]

Digitointi ei ole sen kummempi homma, kuin muutenkaan. DC-veturi sinänsä sopii hyvin, onhan uudemmissa Märklin-vetureissakin DC-moottorit. Oikeanlaiset vermeet vain sisälle. Sen sijaan virroitus teettäisi. Esim. Roco käyttää, tai on käyttänyt, AC-versioissa yhtä vetoteliä, jossa fillarit ovat Märklin mitoissa(molemmissa teleissä) ja kaikissa kitkarenkaat. Toinen teli ilman voimansiirtoa, laahaimella vaustettuna. Voisi tietenkin hommata ao. telit....Tai riisua rattaista toinen vetoteli ja laittaa virroitus, jokin Märklin-virroitin vaan ja sen johdin. Telin molemmat pyörävirroittimet kytketään rinnan toiseksi virroittimeksi. Kun lienee molemmissa teleissä on yksi akseli kitkarenkain, vaihdellaan pyöräkertoja teleistä toisiinsa. Nämä Roco:n NEM- pyöräkerrat toiminevat Märklinin C- ja K-radoilla, vaihteissa, mutta ei kaiketi M-peltiradalla.? Voisi olla ehkä mahdollista saada virroitin sopimaan sellaisenaankin olevaan teliin, riippuu telin pohjaosan ja kiskojen välisestä mitasta, pohjaosaa voi tietenkin vähän viilaillakin. Pyörävirroitus kuten edellä, molemmista teleistä.
Jos veturi olisi Roco Re4/4 IV, olisi virroitusteli, ilman virroittimia, täällä joutilaana, myös käyttämättömät, tähän Mä-sopivat, Roco:n fillarit.

[ealab]

Kyse onkin tuosta 2-akselisesta! Siinä voi "mahan alla" olla tilaa keskivirroittimelle, koska voimansiirto on matoruuvein?. Dekooderin tila ehkä "kortilla". Kaiketi nämä kaikki sopii, koska tuota veturia tehdään AC-versionakin? Tuo edellinen juttu sopii tähänkin osiltaan hyvin. Tutki veturi sisätilat, kuinka sopisi jokin dekooderi. Olisiko piirilevy valmiina dekooderipistokepaikalla varustettuna. Jostain vaan laahain ja sitä sovittelemaan.

[t-i-m-o]

Eikös tässä ole kyseessä juuri se Märklin-tyyliin konstruoitu 2-akselinen pikkuveturi, jossa välityshammaspyörät ovat kehyksen sivuilla ja alustavalun pohjassa valmis syvennys laahaimelle? Muistaakseni Rautatiemuseon palstalla on tästä PeS kirjoittanut juttua joskus muinoin. Jos rakenne on pysynyt samana, lienee veturi helpoimmasta päästä, mitä Märklin muunnoksiin tulee. Painoa on mallilla 180g Jarken laittaman linkin mukaan. Riittääkö kitkapainoksi kulkuvastuksen lisääntyessä?

[ealab]

Niinpä! Digitointia varten, jos ei vielä ole, Ruotsissa MJ-hobby/ Jeco myy piirilevysarjaa, siihen valojohdinsarjaa, liittimin, ledien etuvastuksin. Piirilevyn voi tehdä itsekin.

[PeS]

Eikös tässä ole kyseessä juuri se Märklin-tyyliin konstruoitu 2-akselinen pikkuveturi, jossa välityshammaspyörät ovat kehyksen sivuilla ja alustavalun pohjassa valmis syvennys laahaimelle? Muistaakseni Rautatiemuseon palstalla on tästä PeS kirjoittanut juttua joskus muinoin. Jos rakenne on pysynyt samana, lienee veturi helpoimmasta päästä, mitä Märklin muunnoksiin tulee. Painoa on mallilla 180g Jarken laittaman linkin mukaan. Riittääkö kitkapainoksi kulkuvastuksen lisääntyessä?

Vanhempien Kleinbahnin Jenbachien rakenne on todellakin suosiollinen Märklin/kolmikiskomuunnosta varten. Rattaat on sijoitettu Märkilin tapaan kehyksen ulkopuolelle ja kaiken lisäksi sinkkipainevalusta toteutetussa kehyksessä on sen alapuolella luontainen syvänne laahaimen asentamista varten. Muistaakseni syvänteen pohjalla on peräti reikä laahainen ruuvikiinitystä varten (ja jos ei ole, niin sellainen on helppo porata ja jengata). Tämän lisäksi kehyksen läpi on porattava reikä, jota kautta laahaimen johto viedään moottorille.

Laahain on ehdottomasti eristettävä rungosta. Tähän saattaa riittää ohut muovikalvo, jolla estetään laahaimen metalliosien kontakti runkoon. Märklin-vaihteissa laahain nousee korkeiden kolmikiskonastojen vuoksi hyvin lähelle kehystä — laahaimen kosketus runkoon vaihteiden yli kuljettaessa on estettävä. En ole tutkinut sitä, riittääkö alustan pohjan alla oleva maavara tähän — jos ei riitä, niin sitten on jyrsittävä kamaa pois alustan alta laahaimen kohdalta.

Ainakin vanhoissa Kleinbahnin Jenbacheissa pyöräkertojen toinen puoli virroitti laakereihden ja kehyksen kautta ja toinen puoli virroitinliuskojen kautta. Kolmikiskoversiota rakennettaessa toisen puolen virroitusliuskat voi kytkeä runkoon, jolloin kaikki pyörät virroittavat rungon kautta.

Vanhan Kleinbahnin veturin pyöräkertojen laipat ovat erittäin syvät — luokkaa 1,3 mm — mikä on Märklin tasoa (ja aivan liian syvät yleisimpiin kaksikiskovaihteisiin). Se mitä ehkä joutuu säätämään on pyöräkertojen laippaväli. Märklinissä laippaväli on kapeampi kuin kaksikiskokalustossa. Ilman säätämistä voi olla, että veturi ei kulje kunnolla vaihteista.

Aikanaan muuntelin useita kaksikiskovehkeitä kolmikiskolle. Kiitollisimpia ovat telivehjeet ja tenderiveturi, jolloin laahaimen voi sijoittaa tenderiin ja toisaalta telivehkeissä toiseen teliin, joka ei vedä. Pyöräkertojen laippaväli ja Märklinin laippoja matalammat laipat aiheuttavat kuitenkin ongelmia vaihteissa (Märklinin vaihteet perustuvat ajatukseen, että vaihteet risteyksen ylitse ajetaan laipan varassa). Muunnoksissa pyörät olisi aina syytä vaihtaa — jos tutkii kaksikiskovalmistajien kolmikiskoversioita, niin niissä on yleensä aina Märklinin mitoitusta vastaavat laipat. C-vaihteiden mitoitus saattaa olla kuitenkin vanhoja M-vaihteita tiukempi, joten tältä osin tietoni saattavat olla vanhentuneita.

Jos laahaimen asentaminen lisää kitkaa, on veturissa tilaa lisäpainojen asentamista varten.

[Jarke]

Elikkäs jos oikein käsitin niin tämä tarvitsee ainakin Dekooderin , Laahaimen ja kitkarenkaat.Joku kaverini mainitse että noissa Kleinbahin vetureissa olisi valmiina kitkarenkaat mutta kuulemma ei sitten olekkaan tässä veturissa jonka minä hankin. Hän mainitsi myös että jos laahaimen virittää oikein niin se voi toimiakkin ilman kitkarenkaita. Nyt pitäisi sitten löytää oikeat osat tähän veturiin , mutta katsotaas tätä asiaa sitten kun veturi on tullut niin näkee tarkemmin.

[PeS]

Elikkäs jos oikein käsitin niin tämä tarvitsee ainakin Dekooderin , Laahaimen ja kitkarenkaat.Joku kaverini mainitse että noissa Kleinbahin vetureissa olisi valmiina kitkarenkaat mutta kuulemma ei sitten olekkaan tässä veturissa jonka minä hankin. Hän mainitsi myös että jos laahaimen virittää oikein niin se voi toimiakkin ilman kitkarenkaita. Nyt pitäisi sitten löytää oikeat osat tähän veturiin , mutta katsotaas tätä asiaa sitten kun veturi on tullut niin näkee tarkemmin.

Minulla on kaksi Kleinbachinin Jenbachia eri aikakausilta. Kummassakaan ei ole kitkarenkaita ja olisi aika ihmeellistä, jos kaksiakseliseen kaksikiskoradalle tarkoitettuun veturiin olisi asennettu kitkarenkaat (kitkarenkaallinen pyöräkerta ei käytännössä virroita lainkaan). Jos haluat kolmikiskoversioosi kitkarenkaat, niin silloin kitkarengasta varten on pyöränrenkaaseen sorvattava asennusura, jolloin projektin vaikeusaste nousee. N-mittakaavassa kitkarenkaan korvikkeena käytetään joskus pyöränrenkaan pinnalle siveltävää nestemäistä kumia. Tästä minulla ei ole henkilökohtasita kokemusta, mutta sileän pinnan aikaansaaminen tällä menetelmällä voi olla haasteellista.

Laahaimella varustettu veturi voi todellakin toimia ihan hyvin ilman kitkarenkaitakin, mutta ylimääräistä kitkaa laahain joka tapauksessa aiheuttaa. Kriittisin tekijä laahaimen asennuksen kannalta on veturin "maavara", eli jääkö veturin alle riittävästi tilaa laahainta varten.

[ealab]

Elikkäs, elikkäs, laahaimen jousipaine mahdollisimman pieneksi, vielä toimiakseen. Tuo jousipaine keventää veturia, johon voisi hyvin laittaa lisäpainoa muutenkin. Kunhan digitoinnilta tilaa jäisi. Jokin Märklin-laahain voisi sopia. Niissä vaan taitaa olla päissä tilaa vievät silmukat, voisiko niitä madaltaa, jos tarvittava tila olisi siitä kiinni.

[jartsa]

Elikkäs jos oikein käsitin niin tämä tarvitsee ainakin Dekooderin , Laahaimen ja kitkarenkaat.Joku kaverini mainitse että noissa Kleinbahin vetureissa olisi valmiina kitkarenkaat mutta kuulemma ei sitten olekkaan tässä veturissa jonka minä hankin. Hän mainitsi myös että jos laahaimen virittää oikein niin se voi toimiakkin ilman kitkarenkaita. Nyt pitäisi sitten löytää oikeat osat tähän veturiin , mutta katsotaas tätä asiaa sitten kun veturi on tullut niin näkee tarkemmin.

Kitkarenkaita ei ole 3-akselisissa vetureissa,lähinnä vaihtovetureissa.