DSB:n NOHAB

[9619]

Ohjeita kaivataan Tanskan Nohabin muutostyössä suomi versioksi. Tuo punaruskea väri ja vaaleat raidat lienee samat kuin Suomen koekäytössä olleissa vetureissa. Oliko katto kaksivärinen kuten tässä. Entäs säleikköjen yläpuoli korin punaruskea vai katon tummanharmaa.

[ealab]

Etsipä Pienoismalli 3/2006. Siinä on PeS:n tekemät hyvät suomettamisohjeet.

[jartsa]

Noin hyvässä kuosissa olevaa veturia en alkaisi pilaamaan,mielummin myyntiin.
Hommaa sitten sen mittasuhteiltaan ja näöltään oikeamman veturin.

[Jaska]

Noin hyvässä kuosissa olevaa veturia en alkaisi pilaamaan,mielummin myyntiin.
Hommaa sitten sen mittasuhteiltaan ja näöltään oikeamman veturin.

Mitäs vikaa mittasuhteissa ja näössä on, jos on tekemässä nimenomaan Nohabia, joka oli koekäytössä VR:llä? Kuva linkitetty vaunut.org sivuilta:
http://vaunut.org/kuvat/5500add270fe625 ... 9b5769.jpg

[9619]

Kiitoksia vastauksista, juuri tätä Nohabia tarkoitin, mutta mustavalkokuvasta on vaikea erottaa tuon katon värejä. Mistäköhän tuon pienoismallilehden 3/2006 sais käsiinsä.

[PeS]

Mallisi perusväritys on mielestäni oikea, eli Tanskan väreissä Suomi-Nohab oli. Katto oli kuitenkin yksivärinen ja harmaa - ei alumiinin värinen niin kuin itsekin aikaisemmin kuvittelin. Katon väritys ei ulotu niin alas kuin mallissasi, vaan rajautuu niittiriviin. Kyljen pitkät ritilät olivat samaa väriä kuin itse veturi.

Vanhoja Pienoismalli-lehden numeroita voit tilata lehden toimituksesta osoitteesta http://www.pienoismalli.com

Suomi-Nohabiin tehtävät muutokset löydät myös oheisesta piirroksesta. Piirros ei ole varsinainen tarkka mittapiirros, vaan pikemminkin viitteellinen. Se kuitenkin sisältää tiedon lisättävistä nippeleistä.

nohab8x.jpg

Suurin tarvittava muutos on lootan nikkarointi veturin katolle, jonka toteutin oheisella tavalla. Joissakin tehdasmalleissa on loota katolla, mutta ei kaikissa. Omani otin rikkoutuneesta Rocon korista. Käyttämäni koriaihio on taas tanskalaisen Tågdillen-nimisen putiikin irtonaisena myytävä Heljanin kori.

nohis001.jpg

nohis002.jpg

Jos maltat odottaa, niin Suomi-Nohabiin on tulossa Mestarimalleilta täydennyssarja, joka sisältää Nohab-GM:n valmistajalaatat, etupään merkit, siirtokuvat nokan logoa varten sekä siirtokuvan puskinpalkin punaista valkoreunaista suorakaidetta varten.

[9619]

Kiitokset näistä loistavista ohjeista PeS ja odotellaan sitä täydennyssarjaa. Taidan jättää nuo katon rakenteet ennalleen kun tässä metallikorissa ei ole iroitettavaa toista kattotuuletinta.

[PeS]

Taidan jättää nuo katon rakenteet ennalleen kun tässä metallikorissa ei ole iroitettavaa toista kattotuuletinta.

Loota taitaa olla kaikissa malleissa olla kiinteä. Tuohon muovikoriin avasin aukon lehtisahalla ja sitten vain viilasin sen muotoonsa.

[ealab]

Muistan Nohab:in. Kun olen nähnyt. Kyllä se liikkui aikataulun mukaisessa liikenteessä. Eikä vain muutamaa kertaa. Kuka olisi siihen aikaan kuvannut, harrastajat? Ja löytyyhän tuosta kuvia. On siis aivan perusteltua, niin halutessaan, tehdä Nohab:n "Suomi-malli". Muistan myös koekäytössä olleen sinisen MAK:n, tavarajunan edessä. Olen nähnyt, jossain Ri-Lh-välillä, ehkä Herralassa, odottamassa junakohtausta.

[PeS]

Koekäytössä,nimenomaan.Eikä varmaankaan ole liikkunut missään päivittäisessä vuoroliikenteessä,samoja mielikuvitusmalleja on myös Fleischmannilla ja Märklinillä.Ilman autenttista liikennöivää esikuvaa,ainoastaan protopiirroksina.

Kyllä KDs1 oli ihan todellinen veturi, joka veti Suomessa todelllisia junia. Kyseessä ei siis ole mielikuvitusmalli tai piirustuslaudalle jäänyt proto. KDs1 aloitti liikennöinnin Suomessa 20. joulukuuta 1958 ja ruotsalaisille veturi palautettiin maaliskuussa 1960. Heti ensimmäisellä reissullaan veturi veti 630 tonnia painavan henkilöjunan Helsingistä Seinäjoelle. Takaisin tultiin sankassa lumipyryssä 375 tonnin lasti perässä. Ajokilometrejä veturille kertyi yhteensä 257 000 km todellisten junien perässä. Aikaisemmin ketjussa mainitun Pienoismalli-lehden jutussa on kuvia veturista tositoimissa. Kuvia on ilmaantunut myös Vaunut.org-sivustolle.

VR oli ilmeisen tyytyväinen veturiin ja olisi ollut valmis tilaamaan niitä 50 kappaletta Suomeen. Tuon ajan teollisuuspolitiikka ja valuuttapolitiikka (=Suomen Pankki valvoi tiukasti valuuttavientiä eikä lupia herunut myöskään Dm5:n ostamiseen Saksasta) eivät kuitenkaan suosineet ulkomaisia ostoksia. Sotakorvausten loppuminen etuajassa oli myös jättänyt Valmetin Lentokonetehtaan miltei toimettomaksi ja teollisuuspolitiikan perusajatus oli muutoinkin omavaraisuuden korostaminen, eli haluttiin osata tehdä itse vetureita. Tällä ylläpidettiin myös työllisyyttä. Tähän yhteyteen sopii mainiosti maininta Valmetin Lentokonetehtaan historiateoksesta osa 3, joka ilmeistyi tällä viikolla. Teos käsittelee vuodet 1945-65, eli juuri sitä ajankohtaa, jolloin KDs1 oli Suomessa. Kirjassa valotetaan Valmetin toiminnan kautta erinomaisesti tuon ajan teollisuuspolitiikkaa, vaikka itse kiskokaluston valmistaminen onkin käsitelty kirjassa melko suppeasti.

VR:n ja NOHABin välinen kirjeenvaihto on säilynyt kokonaisuudessaan NOHABin arkistossa. Tanskalainen Jernbanen-lehti käsitteli Nohab-teemanumerossaan 7/2004 erittäin laajasti yhteispohjoismaiseen veturihankkeeseen tähdännyttä asiakokonaisuutta. Lehti siteeraa kohtuullisen laajasti myös Suomessa vallinnutta tilannetta, esim. Nohabin ja VR:n välistä kirjeenvaihtoa. Nyttemmin koko kirjeenvaihto on ilmaantunut skannattuna ruotsalaiselle nettisivustolle. Kirjeenvaihdon mielenkiintoisinta antia on ennen kaikkea tuolloin Suomessa vallinneen ilmapiirin kuvaukset: VR:n johto esimerkiksi valittelee NOHABille, kuinka ulkomaiseen veturihankintaan ihastunutta VR:ää moitittiin peräti epäisänmaalliseksi lehdistössä.

[ealab]

Jenkeissähän tuo oli yleinen veturimalli, tosin yhdellä ohjaamolla. Kun niissä käytettiin lisävoimayksikköjäkin. Mm. Fleischmannilta ja Märkliniltä löytynee ao. veturimalleja.

[Into]

Amerikkalainen versio poikkeaa korinsa osalta muutenkin kuin vain ohjaamojen lukumäärässä. Enemmänkin amerikkalaiset olivat esikuvana kun Nohabilla suunniteltiin korin muotoja. Austaraliassa on puolestaan ollut käytössä kaksi ohjaamoinen amerikkalaista vastaava veturimalli. Siitä en tiedä onko tehty sellaisia pienoismalleja, jotka olisivat olleet laajemmalti kaupan vanhalla mantereella.

[jartsa]

Kiitokset näistä loistavista ohjeista PeS ja odotellaan sitä täydennyssarjaa. Taidan jättää nuo katon rakenteet ennalleen kun tässä metallikorissa ei ole iroitettavaa toista kattotuuletinta.

Metallikori on näissä vetureissa,hankala alkaa sorvata reikää kattoon pienporan laikalla tms.
Mahdollista kylläkin,mutta maksaako sen tekemisen vaivan.Hyvin äkkiä koko veturi on lopullisesti entinen,mikäli ei ole kokemusta moisesta hommasta.

[PeS]

Metallikori on näissä vetureissa,hankala alkaa sorvata reikää kattoon pienporan laikalla tms.
Mahdollista kylläkin,mutta maksaako sen tekemisen vaivan.Hyvin äkkiä koko veturi on lopullisesti entinen,mikäli ei ole kokemusta moisesta hommasta.

Reiän tekeminen ei ole välttämätöntä. Yhtä hyvin laatikon voi rakentaa katon päällle. Ensin mallataan laatikon päätypalat ohuesta muovista. Katon profiilin voi mallintaa päätypaloihin "muotokammalla". Päälliset sitten liimamalla muovista.

Pikkulinnut lauloivat tänään, että Juhani Katajiston uusimmassa kirjassa olisi värikuva Nohabista. Kuvasta näkee, että esimerkiksi kello oli harmaa.

[9619]

Milläs aikataululla sitä Nohabin täydennyssarjaa Mestarimalleilta on saatavissa.