VR:n matkustajapäivävaunut

Keskustelua vetureita, vaunuista, autoista, ym...

Valvojat: jhr, Hermanni

tv_tyyppi
Lämmittäjä
Viestit: 223
Liittynyt: 27.08.2006 19:49

Re: VR:n matkustajapäivävaunut

Viesti Kirjoittaja tv_tyyppi »

Ongelmalliseksihan asiat vasta tulevat kun vierekkäin näkyy hyvä/tarkka malli ja malli jossa on hieman enemmän epätarkkuuksia. Varsinkin jos niiden pitäisi esittää samaa esikuvaa. Hieman tulee semmoinen olo kun katsoo pikamallinnustekniikalla tehtyjä pienoismalleja. Hienoja sinänsä, esikuvan näköisiä, mutta jos taidokkaasti työstetyn messinkimallin viereen erehtyy ajamaan, niin erot tulevat selviksi. Ja jos matkustajavaunuista jatketaan: en ole kovin tarkka yksityiskohtien suhteen, joten uskoisin, että mikä tahansa hieman modernimpi vaunu sinivalkoiseksi maalattuna ja vr:n logoilla varustettuna menisi täydestä, ainakin allekirjoittaneelle. Jos yksityiskohdat ovat kohdallaan, niin tietenkin sitä parempi.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 952
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: VR:n matkustajapäivävaunut

Viesti Kirjoittaja PeS »

tv_tyyppi kirjoitti:Ongelmalliseksihan asiat vasta tulevat kun vierekkäin näkyy hyvä/tarkka malli ja malli jossa on hieman enemmän epätarkkuuksia. Varsinkin jos niiden pitäisi esittää samaa esikuvaa. Hieman tulee semmoinen olo kun katsoo pikamallinnustekniikalla tehtyjä pienoismalleja. Hienoja sinänsä, esikuvan näköisiä, mutta jos taidokkaasti työstetyn messinkimallin viereen erehtyy ajamaan, niin erot tulevat selviksi.
3D-tulosteiden käyttäminen on sinänsä oivallinen tapa rakentaa pienoismalleja, kuten myös messinkirakennussarjojen kokoaminenkin. Kumpikin lähtökohta helpottaa rakentajan työtä verrattuna siihen, että kaiken joutuisi veistelemään omin käsin. Kumpikin lähtöohta tuottaa kelpo lopputuloksen, kummassakin on omat työmenetelmät, jotka aluksi on opeteltava.

3D-tuloste ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan — ei varsinkaan silloin, jos tulostustarkkuus ei riitä toistamaan edes sileää pintaa. Pinta on käsiteltävä useaan kertaan täyttöpohjamaalilla ja maalauksien välillä tehdään välihionta esim. nro 1000:n vesihiontapaperilla veden kera. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia paksumpia kittejä tai täyttöaineita. Tämä on vähimmäisvaatimus, jonka jälkeen saadaan erittäin sileä pinta varsinaiselle maalaukselle. Näin käsitellystä pinnasta ei voi päätellä, mistä materiaalista malli on valmistettu. Yhtä lailla tulosteen pintaan voidaan liimata muovista tai pellistä valmistettuja yksityiskohtia, joita tulostin ei ole kyennyt tuottamaan. Hiominen ja täyttäminen on yleisesti ottaen pienoismallirakentamisessa perusosaamista, johon tutustuminen ja jonka oppiminen ei ole kenellekään ylivoimainen tehtävä. Erinomaista tietoa aiheesta löytyy mm. Pienoismallirakentajan käsikirjasta, Pienoismallit.net-sivustolta tai FMCA:n sivuilta (automallareille pintakäsittely on erityisen tärkeä taito). Oheisen linkin takaa löytyy tarinaa siitä, miten Rautatiemuseon teettämä Dm4-aiheinen 3D-tuloste on pintakäsitelty http://www.pienoismallit.net/galleria/m ... vaihe_872/

Messinkirakennussarjojen olemusta taas mystifioidaan aivan liikaa. Messinkisyövyte on vain yksi tapa tuottaa piensarjoja aiheista, jotka eivät kiinnosta suurtuottajia. Näitä on tarjolla ympäri maailman, myös Suomessa. Olettamus, että messinkirakennussarjat olisivat ylivoimaisen vaikeita ja vain niitinviilaajille tarkoitettuja sarjoja on virheellinen. Toki messinkisiä sarjojakin on olemassa helppoja ja vaikeita, yksityiskohdiltaan tarkkoja tai vähemmän tarkkoja — aivan samalla periaatteella on tarjolla muovisia, hartsista valettuja tai valkometallisia sarjoja. Tässäkin tapauksessa olennaista on opetella messinkisarjojen käsittelyssä tarvittavat perustekniikat, jotka eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita asioita. Se ensimmäinen malli ei todennäköisesti ole vielä se paras, kuten ei ole ensimmäinen muovimallikaan. Sen ensimmäisen projektin avulla oppii kuitenkin valtavasti — se toinen malli onkin aivan eri luokkaa, ja tästä se kehitys sitten alkaa. Ehkä olennaisinta tässä — kuten niin monessa muussakin uudessa asiassa — on se, että haluaa oppia ja haluaa opetella eikä lannistu ensimmäisestä vastoinkäymisestä. Olen nähnyt, kun 15-vuotiaat kaverit saavat aikaan pienen yrittämisen jälkeen todella hienoja messinkimalleja. Kun seuraavan kerran törmää kaupan hyllyllä messinkimalliin (ja niitähän on luvassa), niin malli plakkariin ja rakentamaan. Tämä avaa aivan uudenlaisen maailman ja mahdollisuuksien kirjon :)
Vastaa Viestiin