Lattiaradat

Yleistä keskustelua omista radoista ja projekteista.

Valvojat: jhr, Hermanni

markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Moi kaikille.
Olen rohjennut aloittaa tämän otsikon alla uuden aiheen, jossa itse kukin voi näyttää konkreettisesti miten harrastetaan pienoisrautatietä ilman kiinteää rataa.
Joskus 60-luvun alussa minulla oli kiinteä lastulevyn päälle tehty Märklin rata, mutta kun sitten muut harrastukset tuli eteen (mopot, moottoripyörät, tytöt ja irrottautuminen perheestä), häipyi myös ratani jonnekin mitä en edes muista miten. Äiti säästi kaiken kaluston ja ne on minulla nyt sitten äidin huolenpidosta johtuen kaikki tallessa.
Muutama vuosi sitten olen hankkinut hurjasti Märkliniä (varmasti yli 10.000€ edestä), mutta omakotitaloni tilat on rajalliset yllättävän alkuperäisen elämänsuunnitelman muutoksen takia, eli meikäläistä lähes 18v nuorempi vaimoni "pakotti" hankkimaan lapsia, ja nyt on sitten tyttö 7v ja poika 5v, kun itse olen jo seuraavalla kerralla 60v.
Olen siirtynyt keräämään N-skaalaa, ja myymässä ainakin osaa Märklinistä pois.
N-skaalan harrastus alkoi vahingossa vuosi sitten, koska en aiemmin ollut moisesta edes tietoinen.
Kolmikisko on ollut sikäli helppo, ettei mitään sähköisiä miettimisiä ole tarvinnut tehdä, ei edes aikanaan, kun pikkupoikana aloitin Märklinin harrastamisen pettymysten täyteisten Fleicshmannvuosien jälkeen.
Kun aloitin omakotitalon rakentamisen 1989, olin uudelleen 15-vuoden jälkeen poikamies, enkä enää kuvitellut lapsia koskaan hankkivani. Järkkäsin kaksikerroksien taloni yläkertaan option parille huoneelle ja vessalle, mutta vakavasti ottaen kuvittelin järkkääväni sinne todella ison H0-radan.
Tuohon aikaan liittyy myös jo1970 luvun lopulta kiihtynyt kilpapurjehdusharrastus, ja se kulminoitui vuonna 1998 avomeripurjehduksen Suomen mestaruuteen IMS 3 Racing luokassa Banner puolitonnarilla.
No nyt sitten ollaan tilanteessa jossa poikani saa niin halutessaan rakentaa yhden tai kahden starttisetin lattiaradan, ja leikkiä sillä mitä lie päivän tai korkeintaan viikon.
Täällä on muutama kuva tuosta yläkerrasta ja juuri nyt yhden setin lattiaradasta.
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29dvz+m ... radat.html
http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29dx2+m ... neita.html
Yläkerta on noin 50 neliötä, ja länsipäätyyn jää vielä tila jonne sitten sen N-skaalan radan aion rakentaa. Realistista lienee olettaa, että rakennus alkaa vasta kun olen eläkkeellä, eli vielä menee kaluston hankinnassa 4-5v.
Toivon rohkaisevani niitä harrastajia joilla ei ole kovin kummoista esitettävää tyyliin Sallisten veljekset, koska uskokaa tai älkää, suurin osa on juuri saman tyyppisiä harrastajia kuin meikäläinenkin.
Nimimerkillä "Lattiaradat kunniaan!"
magnuken
Lämmittäjä
Viestit: 356
Liittynyt: 28.04.2008 10:26

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja magnuken »

Sinullahan on tilaa siellä vaikka millä mitalla. Mukava kuulla, että muutkin ovat suunnilleen samassa vaiheessa ja tilanteessa kuin meikäläinenkin (minulla sitä tilaa ei vain ole noin ruhtinaallisesti), eli harrastusta ollaan uudelleenlämmittämässä 1960-luvun jälkeen. Tuonne yläkertaasi saisi muuten hienon ikkunoiden alla kiertävän "konsoliradan", vähän niinkuin ikkunalaudan tyyliin. Se voisi olla pitkäkin N-skaalan ns. point-to-point rata missä molemmissa päissä on kääntösilmukat. Tällainen rata ei myöskään pahemmin syö huoneen lattiapintaa eikä estä sen muuta käyttöä.
markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Tuollainen konsolirata on kyllä käynyt mielessä, mutta taidan silti päätyä lohkoista tehtyyn rataan jonka säilytys visi toimia vhän samaan tyyliin kuin N-skaalan modulikuljetuslaatikot.

Yksi juttu jäi vielä noista lattiaratojen vaatimuksista kertomatta, eli raiteiden helppo liittäminen ja radan purkaminen. En tiedä onko olemassa vastaavia raiteita kuin Märklinin C-raiteet, mutta paremmasta ei oikein osaa haaveilla, koska liittäminen on todella helppoa, raiteet liittyy toisiinsa todella täsmällisesti, raiteet ohjautuvat toisiinsa nähden aina tiiviisti kiinni ja suuntautuvat aina oikein, eli irvistäviä liitoskohtia ei saa oikein yrittämälläkään aikaiseksi.
Virroitus on aina ok paitsi joskus aivan uusien raiteiden osalta joissa saattaa olla jotain valmistuksessa syntynyttä kalvoa, kerran putsaamalla virroitus on 100% ok tästä ikuisuuteen.

Mm N-skaalan Trix-raiteet on kaikkea muuta kuin soveliaita lattiaradan rakentamiseen jo liittämisen tarkkuuvaatimusten osalta, enkä usko, että tavanomainen H0 kaksikiskoraidekaan on vertailukelpoinen C-raiteiden kanssa.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja PeS »

Ostin 10-vuotiaalle sukulaispojalle Bachmannin EZ-Track-kiskoja http://www.usahobby.com/trains/eztrack.php Palojen yhteenliittäminen sujuu mallikkaasti lattiallakin. Onko Märklinin C-kisojen ja Trixin vastaavien H0-kiskojen yhteenliittämismekanismi samankaltainen?
markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

EZ-Track raiteet näyttäisivät olevan samantapaisia kuin Märklinin ja Trixin C-raiteet, eli kiinteällä kovamuovisella rungolla.
Tämän tyyppiset raiteet ovat mielestäni kytkettävyydeltään parempia kuin perinteiset kaksikiskoraitee joissa on vain ratapälkyt ja kiskot.
Jos tekisin kiinteän Märklinin H0 radan, niin sitten käyttäisin ilman muuta aidomman näköistä K-raidetta jota saa myös flexinä.
Märklin myy suurimman osan starttiseteistä noilla C-raiteilla, johtuen juuri lattiaratojen omista erityisvaatimuksista.
PeS
Veturinkuljettaja
Viestit: 951
Liittynyt: 17.12.2007 10:03

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja PeS »

Muita muovisella penkalla varustettuja kiskovalmistajia ovat ainakin Fleischmann Profi, muinainen Roco Line ja uusi Rocon Geoline. http://www.tee-usa.com/store/roco-catal ... track.html. Katolla on penkallista rataa myös N:ssä (valmiita yhteenkytkettyjä kaksoisraiteitakin on) http://www.katousa.com/images/unitrack/n-ctground2.jpg, Bachmannin EZ Trackia taitaa olla myös N:ssä (en muista).
markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Täytyypä tutustua tuohon katon penkalliseen raiteeseen, josko saisin siten N:tkin kulkemaan lattialla.
Tuon kovan penkan merkitys on varmasti kaikille selvä, eli sillä aikaansaadaan suuremmat tukivälit kiinnityspisteen ja tukipisteen välille, ja näin yhteenliitetyt raiteet pitävät paremmin "kutinsa".
Pehmeällä penkalla ei ole tällaista ominaisuutta ole.
Tuo penkallinen N-raide oli kiva vihje, onkohan sille olemassa adapteriraidetta penkattomiin raiteisiin, no varmaan ainakin Katon omaan penkattomaan raiteeseen?
markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Kuten muutamasta aiemmin lähettämästäni kuvasta käy ilmi, olen hankkinut viime jouluna pojalle ura-autoradan ja siihen lisäratapaloja ja tietysti autoja.
Ihan kuten pienoisrautatieradankin osalta on tilanne sikäli samanlainen, että kasaamiseen tulisi löytää jonkinlainen pikaratkaisu, eli lohkoja jossain mielessä.
Lohkojen koon tulisi olla kohtuu pieniä, jotta säilyttäminen olisi helppoa, mutta myös liitettävyyden tulisi olla vaivatonta, eli lohkojen saumakohdissa kaikkien raiteiden tulee olla saman suuntaisia.
Nyt mennään jo melko lähelle jalallisten tasojen käyttöä, mutta ei silti olla jalkojen kytkemisten suhteen samoissa ongelmissa jos lohkot vain ladotaan lattialle.
Onko tällaiselle idealle kokeilijoita tai jopa olemassa olevia ratoja?

Tuon ura-autoradan osalta koen lohkojen tekemisen ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi, jotta radan rakentaminen ja purkaminen olis nopeaa ja helppoa.
jsiren
Ratavartija
Viestit: 32
Liittynyt: 15.09.2008 12:11

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja jsiren »

Tuleepa vaan mieleen lapsuusvuodet... rata oli yleensä lattialle ladottua Pikon peltikiskoa ja kalusto enimmäkseen saman valmistajan tavaraa (eli sitä mitä halvimmalla sai). Jokunen pöydälle koottu rata mahtui väliin, mutta 12-vuotiaan kärsivällisyys ei riittänyt siihen, että ensin olisi tehnyt suunnitelman, sitten kasannut rungon, sitten kiskotuksen, sitten sähköt, sitten vasta olisi päässyt ajelemaan... (Sivuhuomautus: mikä tässä muka on muuttunut? :shock: ) Sivuvaikutuksena sai aina välillä putsailla laakereista pölyä ja hiuksia, mutta toisaalta kaikenlaisia systeemeitä tuli rakenneltua, kuten sellainen huoneen täyttävä systeemi, jossa oli pää- ja sivurata, joilla pystyi ajamaan yhtäaikaa (kahdella muuntajalla). Päärataa tuli pikajuna, joka pysähtyi asemalla, josta hetken kuluttua lähti paikallisjuna sivuradalle. Tämä kaikki tapahtui tiukan manuaalisesti, allekirjoittaneen tarkassa sormituntumassa :mrgreen:

Jos silloin, 1980-luvun lopussa, olisi ollut käytettävissä tällainen webin kaltainen tietolähde, mitä olisikaan syntynyt! Tietolähteenä olivat Leppävaaran kirjaston kokoelmassa olleet muutamat teokset: lähinnä Rautatiet ja pienoisrautatiet (Alameri-Hovi) ja Robert M. Schleicherin englanninkielinen kaksiosainen opus. Viimeksimainitun ahkera lainailu selittänee allekirjoittaneen tasaisen hyvät arvosanat englannin kielestä...
jartsa

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Tuoste markun jutusta tuli taasen mieleen täysin päinvastaiset asiat.Kaverilla oli 60-70 luvulla Märklin m-raide peltikiskiskoilla oleva rata, vaihteissa takeltelevat ja rämisevät veturit,sekä ei kovin esteettisen/autenttisen näköinen rata keskikiskoineen.Virroitushan oli "pomminvarma"kylläkin... 8) Veturit vaunuineen toimivat,(silloin kun eivät takellelleet tai pudonneet kiskoilta),kuin "junan vessa". :mrgreen:Valinta on ollut siitälähtien Fleischmann,jokaisessa järjestelmässä on omat ongelmat tottakai.Valintaan vaikutti sirompi muovipohjainen raide,ilman ylimääräisia ratapenkereitä ja nappuloita raiteen keskellä.Nykyään Märklin c-raide on kuin vanha peltiraide muovisena,k-raide ilman ratapenkkaa oli jo paljon paremman näköinen.
markku55
Lämmittäjä
Viestit: 315
Liittynyt: 24.02.2007 09:36

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja markku55 »

Itse aloitin lattiaradalla 50-luvun puolivälissä, ja eka rata oli Fleishmannin 4,5V paristolla kulkeva juttu, jossa raiteet oli pahvipohjaisia ja profiili pokattua peltiä.
Jossain olen kertonut tuon radan maagisen lopun, mutta sillä ei nyt varmaan ole enää kovinkaan paljoa yleistä mielenkiintoa.
Kyllästyneenä huonoihin kontakteihin ja radan toimivuuteen päädyin nuorena poikana Märkliniin, enkä sitä ole koskaan katunut.
M-raiteet oli mitä oli, kumisivat kaiken lisäksi (lastulevy alusta), mutta toimivat ja kolmikiskojärjestelmä ei vaatinut sähköinsinöörin taitoja radan rakentamiseksi.
Koskaan en kokenut radalta suistumisia ongelmaksi ja vaihteetkin toimi ihan ok.
Ensimmäinen kiinteä rata oli M-kiskoilla toteutettu ja omilla nuoren pojan puutteellisilla taidoilla tehty. Oli tunnelia, ratapihaa, styroksista tehtyjä laitureita ja sitä tyypillistä ovaalia, mutta hemmetin hauskaa kaikki tyyni.
Nyt on tilanne toinen, eli isommista tiloista huolimatta olen päätynyt N-skaalaan, koska ihan aidon oloisen radan tekeminen H0 skaalassa vaatisi n.50 neliötä käytettävissä olevan n.10 neliön sijaan. N-skaalakin vaatii hieman supistusta, mutta vain hieman, ja se kyllä kelpaa meikäläiselle.
Vielä viisi vuotta ja sitten 65v eläkkeelle, josko ratakin olisi silloin jo suunniteltu :D
Idea on olemassa, ja sitä pitää työstää mm aidon maaston kuvaamisella, haasteita siis riittää.
Kiirettä ei ole, onhan kyse harrastuksesta :wink:
Pkh
Ratavartija
Viestit: 45
Liittynyt: 04.02.2007 10:24

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja Pkh »

jartsa kirjoitti:Tuoste markun jutusta tuli taasen mieleen täysin päinvastaiset asiat.Kaverilla oli 60-70 luvulla Märklin m-raide peltikiskiskoilla oleva rata, vaihteissa takeltelevat ja rämisevät veturit,sekä ei kovin esteettisen/autenttisen näköinen rata keskikiskoineen.Virroitushan oli "pomminvarma"kylläkin... 8) Veturit vaunuineen toimivat,(silloin kun eivät takellelleet tai pudonneet kiskoilta),kuin "junan vessa". :mrgreen:Valinta on ollut siitälähtien Fleischmann,jokaisessa järjestelmässä on omat ongelmat tottakai.Valintaan vaikutti sirompi muovipohjainen raide,ilman ylimääräisia ratapenkereitä ja nappuloita raiteen keskellä.Nykyään Märklin c-raide on kuin vanha peltiraide muovisena,k-raide ilman ratapenkkaa oli jo paljon paremman näköinen.

Saa vanhasta M-kiskostakin hienoa "muokkaamalla". Tai minulle kelpaa ainakin. 8) Keskikiskon saa maalaamalla aika hyvin piiloon, kuhan muistaa jättää kiskon pääliosan maalaamatta.

Tämähän tosin ei ole lattiarata. :oops:

Kuva
jartsa

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Juu hyvin on näköjään onnistunut tuo ratapenkan piiloitus.
Avatar
Jimi
Lämmittäjä
Viestit: 160
Liittynyt: 05.12.2007 15:10

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja Jimi »

Omakohtaisia kokemuksia lattiaradoista löytyy jonkin verran. Joskus tuli koottua isojakin ratoja olohuoneen lattialle. Kiskoina oli Pikon DDR-aikaiset pellistä väännetyt muovipölkkykiskot. Niissä suurin harmi oli jännitehäviöt ja virta katkesi aina jostakin kohtaa. Silti oli hauskaa puuhaa. :D
jartsa

Re: Lattiaradat

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Lattiaradoista tulee vain mieleen 60-lukuiset kyhäelmäni,ei toimineet kuin hetken,innostus katosi samantien.Vasta seinään saranoidun alaslaskettavan radan myötä kiinnostus palasi toviksi,koko oli noin 220x120cm.Kiinteä rata taisi olla joskus 70-luvun puolivälin tienolla.Nyt olisi tilaisuus rakennella kunnon oikea kiinteä rata omiin tiloihin,aikaakin olisi yllinkyllin.Pitää vain konetta alkaa käyttelee suunnitteluun,eikä suinpäin sännätä rakentamaan.Perusrungonhan voisi jo rakennella,näin periaatteessa.
Vastaa Viestiin