Digiveturi ei tottele ohjausta - Mitä tehdä?

Keskustelua radan ja rakennusten sähköistämisestä. Digitaali / analogi järjestelmistä, vaihdemoottoreista ym.

Valvojat: jhr, Hermanni

elmo.v

Digiveturi ei tottele ohjausta - Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja elmo.v »

Ostin pari vuotta sitten PIKO:n Digital paketin (ohessa linkki:http://www.reynaulds.com/products/Piko/57125.aspx) Hobby Pointista. Kun kasattuani sen kotiin huomasin, että johdot oli purtu sataan osaan eikä se tietenkään enää toiminut. Ajattelin että vikaa oli ainoastaan johdoissa, joten vein sen varmuuden vuoksi tuttavalleni korjattavaksi, joka on ammatiltaan sähköinsinööri.

Johdot saatiin korjattua, mutta rata ei vieläkään toiminut kunnolla. Lyhensin muuntajan ja Digi 1:stä lähteviä johtoja, koska luulin että jännitehäviö on liian suuri johtojen huomattavan pidennyksen jäljiltä. Rata ei vieläkään toiminut. No tuon jälkeen päätin kysyä ammattilaiselta neuvoa ja vein junan, kaukosäätimen ja Digi 1 -boxin (mikä nyt oikealta nimeltä onkaan) Hobby Pointtiin. Tulimme myyjän kanssa päätökseen että vika on Digi 1 -boxissa ja hän neuvoi ostamaan uuden, koska vanha oli epäkunnossa (mahdollisesti kissan hyökkäykseltä tai muun syyn takia). Testasimme veturia pikaisesti liikkeessä uuden Digi 1 -boxin kanssa ja se toimi vielä tuolloin yhden ratapalan matkalla.

Kahden kuukauden päästä Hobby Point -reissusta koitin rataa ja huomasin seuraavan asian: Veturi toimii noin puolen minuutin ajan aivan kuten kaukosäätimellä käsken, mutta tuon jälkeen veturi kiihdyttää täyteen vauhtiin tai pysähtyy yhtäkkiä. Tuon jälkeen valotkin sammuu ja juna pysähtyy radalle. Joskus tämä tapahtuu heti, kun alkaa liikkumaan junalla. Valo kuitenkin palaa Digi 1 boxissa, mikä omasta mielestäni merkitsee että se on yhteydessä junaan.

Onko vika siis veturissa, mikä on ainoastaan saattanut pölyttyä kaapissa tai kolhiintua kuljetuksessa takaisin Hesaan (mitä en usko mahdolliseksi koska se on ollut monen talouspaperin sisässä)? En ole tietääkseni rällänyt veturilla, että se olisi hajonnut. Kuitenkin muuntajalle ja Digi 1 -boxille tehtiin johtojen paikkaus, joista muuntajaa käytän vielä radassa.

Toivon että asianosaajat voisivat auttaa minua, kyseisen asian kanssa, sillä olen käyttänyt asiaan vaivaa ja rahaa. Ja olisihan se mukava saada se pienoisrautatieprojektikin käyntiin. En kuitenkaan osaa pienoisrautateiden sanastoa, joten toivon neuvot selkokielellä.

Kiitos.
Viimeksi muokannut LOK, 17.12.2017 03:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Muokattu otsikkoa kuvaavammaksi.
mattih
Konduktööri
Viestit: 99
Liittynyt: 19.09.2007 15:21

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja mattih »

Hei Elmo,

Ikävältä kuulostava ongelma, ja tuosta selityksestä ei vielä voine yksiselitteisesti paikallistaa ongelmaa. Potentiaalisia ongelmakohtia voisi olla 3:
- Veturissa oleva dekooderi (digitaalikäskyjä tulkitseva palikka veturissa, about tämän näköinen: http://www.dcctrain.com/images/LokPilot ... adline.jpg) tai itse veturi
- Keskusyksikkö (Digi 1)
- Sähköistys

En tiedä kuinka selkokielisesti osaan asioita spekuloida, mutta yritetään jotain:

En tiedä millainen dekooderi tuossa Pikon hobby-sarjan veturissa on sisällä, mutta ei näissä nykyisissä DCC-dekoodereissa ole kovin suuria eroja toisiinsa nähden. Jos veturi toimii ensin hetken aikaa hyvin, mutta sitten alkaa käyttäytyä oudosti, voisi ongelma olla dekooderissa. Jos veturin mekaniikassa esimerkiksi on jotain ongelmia, voi moottori syödä virtaa liikaa, jolloin dekooderi kuumenee, ja tämän seurauksena käyttäytyy oudosti. Ainenkin paremmissa dekoodereissa on ylivirtasuojat, joiden pitäisi katkaista moottorilta tai lisälaitteilta (esim valot) virta, jos virran kulutus on liian suuri. Olen kuitenkin omien ja harrastajatuttujen käytännön kokemuksia seuranneena huomannut, että käytännössä nämä suojaukset eivät läheskään aina toimi niinkuin pitäisi. Itseltäni ei ole parista kymmenestä dekooderista (paria vanhaa lukuunottamatta vain ESU:n LokPilotteja) tainnut toimia epäluotettavasti kuin 1, mutta esim Fremo-harrastajien keskuudessa dekoodereita on hajoillut useampia.
Jos saat veturisi helposti auki, ja löydät sisältä dekooderin, voit kokeilla ajaa sillä kunnes ongelmia ilmenee, ja kokeilla onko dekooderi kuinka lämmin. Jos se tuntuu vain hieman lämpimältä, ei ole kyse ainenkaan ylikuumenemisesta, mutta jos se tuntuu huomattavan lämpimältä, tai jopa niin kuumalta ettei sitä viitsisi käsissään pitää, on dekooderissa melko varmasti vikaa. Maalaisjärki kertonee, kuinka lämmin on liian lämmin.

Jokseenkin epätodennäköinen, mutta kuitenkin mahdollinen ongelma voi olla sähköjohdot, kiskotus, tai muu vastaava ongelma.
Itselläni paha tapa rakentaa liian suuria lattiaratoja siten, että sähköistän koko komeiden digitaalijärjestelmällä vain yhdestä kohdasta. Tällöin luotan sähkön siirtymiseen koko rataan pelkästään kiskoliittimien varassa. Yksinkertaisessa ympyräradassa tämä tuskin on ongelma, varsinkaan uudehkojen kiskojen kanssa, joissa kiskoliittimet ovat vielä hyväkuntoisia. Ongelmia voi syntyä, kun radan koko kasvaa, tai kun kiskoliittimet alkavat löystyä, aiheuttaen ongelmia sähkön siirtymisessä eteenpäin.
Itselläni ilmeni kerran hieman kuvailemasi kaltaisia ongelmia digiradalla, mutta jännästi vain yhdellä alueella rataa:
Pääasemalta lähti muutaman metrin haara pienelle "teollisuusalueelle", jonka päässä oli pari pistoraidetta. Pääasemalta lähtiessä veturi kulki ihan nätisti kohti pistoraiteita, mutta lähestyessään raiteita veturista alkoi kuulua kummallista surinaa, ja pistoraiteilla ääni vaan voimistui, ja veturi ei enää totellut kaikkia ajolaitten käskyjä. Hetken ihmeteltyäni löytyi syy outoon käytökseen. Veljeni oli laittanut asemalle suoran kiskonpätkän, jossa oli kiinni Pikon analogiselle radalle tarkoitettu virransyöttäjä. Vaikkei tähän tietenkään oltu sähköjohtoja kytketty, oli syöttöpalikassa sisällä pieni kondensaattori, jota analogisessa järjestelmässä käytetään häiriönpoistajana. Digijärjestelmässä kyseinen kondensaattori toimi päinvastaisesti häiriöiden aiheuttajana.
Toinen vastaavankaltainen ongelma oli kanssa kaukana syötöstä radalla ollut vaunu, jossa yhdessä akselissa oli Märklin-radalle tarkoitettu eristämätön pyöräkerta vaunussa. Tämäkin vaunu oli kaukana virran syöttöpisteestä, joten huonojen kiskoliitosten ja vaunun keveän painon johdosta oikosulkuvirta ei riittänyt lamauttamaan koko rataa, mutta aiheutti silti jonkinlaisia virroitusongelmia.
(Eristämätön pyöräkerta = Märklin-radalle tarkoitettu pyöräkerta, jossa akselin molemmat pyörät ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa. Kaksikiskoradalla, kuten Piko, kiskoissa on erinapainen jännite, jonka tällainen pyöräkerta oikosulkee.)

Mikäli sinulla käytössäsi yleismittari, ja edes aivan perusymmärrys sähkötekniikasta, voit tehdä yksinkertaisen tarkastuksen sähköjohdoille ja kiskoille. Irroita syöttö keskusyksiköltä (Digi 1) radallesi, sekä ota veturi pois radaltasi. Tämän jälkeen aseta yleismittari vastuksen eli resistanssin (ohmien) mittausalueelle. Testaa mittausalue laittamalla yleismittarin mittauspäät kiinni toisiinsa, silloin mittarin pitäisi näyttä vastukseksi noin nolla (käytännössä mittari voi näyttä jotain parin-kolmen ohmin vastusta, se on OK). Kun irrotat mittauspäät toisistaan vastuksen tulisi olla ääretön.
Nyt voit mitata kiskoista vastuksen: Kun laitat mittauspäät kiinni samanpuoliseen kiskoon, tulisi vastuksen näyttää samaa kuin mittauspäät näyttävät keskenään kytkettyinä. Kun taas laitat mittauspäät kiinni eri eri puolilla oleviin kiskoihin, mittarin ei kuuluisi näyttää mitään, eli samaa kuin ne näyttävät ollessaan ilmassa. Jos mittari reagoi jotenkin kytkiessäsi mittapäät eripuolisiin kiskoihin, on sähköistyksessä ongelmaa.

En tiedä kuinka todennäköinen, mutta yksi mahdollinen selitys voi olla myöskin kiskojen tai veturin pyöräkertoijen likaisuus, jonka vuoksi veturi ei saa digitaalijärjestelmän komentoja luettua oikein. DCC-keskusyksikkösi lähettää yhdessä veturille menevässä käskyssä noin 40 bittiä (yksinkertaistettuna: alustus, osoitetavu, käskytavu ja virheentarkastus). Yhdenkin bitin lukeminen väärin korruptoi lähetetyn tiedon, jolloin dekooderi hylkää uuden komennon. Jos esim veturi ei pysty lukemaan uutta muuttunutta nopeuskomentoa, mutta sähköä kulkemiseen riittää yhä, jatkaa veturi kulkuaan edellisen onnistuneesti luetun komennon mukaan.

Ongelmia voi olla myös keskusyksikössä:
Keskusyksikössä voi ilmetä ylikuumenemista joko liian suuren virrankulutuksen vuoksi, tai jostain muusta syystä (valmistusvirhe, fyysinen vaurio, jonkun komponentin laukeaminen, jne...)

Sanoit myös tuon että "veturi kiihdyttää täyteen vauhtiin tai pysähtyy yht-äkkiä", se voisi viitata keskusyksikön vikaan. Tästä alkaa vastaukseni teknisin osa, mikä lienee vaikeimmin selitettävissä kansantajuisesti:
Useimmilla digitaalidekoodereilla veturia voi ajaa sekä digitaalijärjestelmällä, sekä analogisella ajolaitteella. Kun rataan tulee sähköt päälle, dekooderi koittaa tunnistaa, onko radassa DCC-sähköä (kantikasta vaihtojännitettä, jonka napaisuutta vaihtelemalla lähetetään rataan "bittejä" tai laajemmin "komentoja") vai "tavallista sähköä" (analogista tasajännitettä).
Jos aluksi keskusyksikkösi (Digi 1) toimii oikein ja lähettää rataan DCC-signaaleja, mutta jossain välissä keskusyksikkö sekoaa, eikä enää vaihtele jännitteen napaisuutta, voi veturi käsittää että nyt radassa onkin täydet tasajännitteet päällä, ja lähtee tämän vuoksi ryntäämään täysillä jompaan kumpaan suuntaan.
Tätä samaa ongelmaa on joskus esiintynyt myös Fremo-porukalla digitaalijärjestelmänsä kanssa.


Helpointa ongelman selvitys olisi, jos voisit kokeilla paikallistaa ongelmaa toisen harrastajan kanssa, jolla olisi DCC-järjestelmä ja digiveturi. Jos sinun veturi toimii toisella digijärjestelmällä, eikä toinenkaan DCC-veturi toimi sinun järjestelmällä, voitaneen ongelma paikallistaa keskusyksikköön. Jos taas sinun digijärjestelmässä toimii toisen veturi, mutta sinun veturi ei toisen järjestelmässä, ongelma lienee veturissa.

Toivottavasti tästä oli jotain apua.

-MattiH.
elmo.v

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja elmo.v »

Kiitos erittäin paljon... vastaus valaisi paljon koko asiaa. Uskon että ylikuumeneminen voisi olla juuri ongelman ydin, mutta ei muuta kuin veturi esille ja sitä sörkkimään.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja ealab »

Vähän lisää: Yksi perusasia on huolehtia veturin kunnossapidosta, voiteluista. Kuivat laakerit voivat "jarrutella", siten dekooderi saattaa kuumeta, mennä "tilttiin", moottorin ottaman ylisuuren virran vuoksi. Tarkista, että veturin koko voimansiirto pyörii kevyesti, panttailematta.
Veturin ottaman virran voi hyvin mitata erillisellä 12V:n DC-virtalähteellä, jossa olisi virta (A-)mittari, tai erillinen (yleismittari)virtamittaus; dekooderi pois, virtalähteestä sähköt suoraan moottorille, mitataan virta. Se voi olla tyypillisesti 100-150mA, ilman kuormitusta. Virtamittauksissa kannattaa käyttää suurivirtaisinta aluetta, jolla saa järkevät lukemat. Riippuu mittarista.
elmo.v

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja elmo.v »

Jaa... käykös CRC aseöljy vai pitääks olla muuta hienompaa sillä toi saatta olla iha hyvä syy ongelmaan.
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja ealab »

Oliko junapaketin mukana manuaalia, jossa.....Ballistol-öljyäkin on kehuttu. Kuitenkin sellaista, että muovirattaat eivät vahingoittuisi. Näillä veturivalmistajilla on usein omia öljyjä, voiteluaineita, vastaavia löytyy myös ao. tarvikeliikkeistä. Paksuja vaseliinejä voi välttää, ne kuormittavat.
elmo.v

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja elmo.v »

Kiitos. saattoipa siinä lappujen sekamelskassa ollakkin jotakin.
magnuken
Lämmittäjä
Viestit: 356
Liittynyt: 28.04.2008 10:26

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja magnuken »

No joo, kyllähän noilta pienoisrautatietekijöiltä kaikilta omat hienot öljynsä löytyvät!

Itse olen kuitenkin jo sellaiset kohta 40-50 vuotta käyttänyt ihan veturien koneistojen ja laakereiden voiteluun mitä nyt käteen on sattunut hyvin ohutta ööliä!

Siis, yleensä jotakin ns. ompelukoneöljyä tai instrumenttisellaista. Ihan ok ovat myös nuo ohkaiset aseöljyt tyyliin Ballistol, mutta kovin monia muitakin aivan yhtä ohkasia ja hyviä "aseöljyjä" löytyy!
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja ealab »

Joskus on ollut mainittu, mutta taas: Voisi välttää ns. fillariketjuöljyjä, näitä ohuita, nykyaikaisia värittömiä litkuja. Ne ovat hyvin kapillaarisia, matala pintajännitys, leviten joka paikkaan, kuin jok´ikisen eväät. Mekaanisissa, metallisissa kohteissa voi hyvin käyttää ATF-transmission- öljyjä (yleensä punaista), niissä on hyvä pintapaineen kesto ja ovat ohuita. Jotkut kelloöljyt, mm. vihreä, on ainakin ollut hartsaantuvaa, kuivuvaa, vanhemmiten. Tuskin ongelma, koska voitelu pitää uusia silloin, tällöin.
Muovirattaissa voi käyttää mm. Roco:n öljyä, tai valkoista rasvaa. Nämä ns. junavoiteluaineet eivät ole kovin halpoja, liekö jotain spesiaalia. Huom! "Liekö" yhdellä koolla= oikein, kirjoitettuna.
jartsa

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja jartsa »

ealab kirjoitti: Muovirattaissa voi käyttää mm. Roco:n öljyä, tai valkoista rasvaa. Nämä ns. junavoiteluaineet eivät ole kovin halpoja, liekö jotain spesiaalia. Huom! "Liekö" yhdellä koolla= oikein, kirjoitettuna.
Myös Fleischmann/Märklin öljyt käy hyvin Rocon ohella.
Näitä ns."kyläsepän" voiteluaineita ei tule käyttää,vaikka halvempia ovat.
Hieman kalliimpia nämä merkkituotteet ovat,mutta taatusti sopivat ko. käyttöön!Ei se nyt muutamasta eurosta voi olla kiinni?
ealab
Veturinkuljettaja
Viestit: 1185
Liittynyt: 21.09.2007 09:49

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja ealab »

Tuon on totta. Myös eri tarvikevalmistajien ao. voiteluaineet. Niitä kun käyttää, ei tarvitse murehtia sopivuuksia eri kohteisiin.
jartsa

Re: Mitä tehdä?

Viesti Kirjoittaja jartsa »

Näillä öljyillä riittoisuus taattu,10 ml-pullolla voitelee esim. 50 veturia useamman vuoden(yli 15 vuottakin).
Veturien huoltoväli on n. 40 käyttötuntia,riippuen käyttö-olosuhteista.
Lattialla olevalla radalla ne likaantuvat nopeasti!!!
Vastaa Viestiin