Tässä aloittelen blogiini juttusarjaa, jossa käsittelen tietokoneen käyttöä komento-ohjauksen keskusyksikkönä taannoisten kokemusteni pohjalta. Tarkoitus on jakaa eteenpäin PoRhan näyttelyrataprojektin parissa ja muutenkin säätäessä opittua. Jos joku on kasaamassa jonnekin wikiä tms. tietopankkia, juttujen sisältämää tietoa saa vapaasti käyttää lähteenä (asianmukaisin viittein).
Tähän mennessä kirjoitettua:
http://havainnoitsija.blogspot.com/2008 ... osa-1.html Osa 1 - yleistä löpinää (huonosti jäsennelty, saatan jopa kirjoittaa uusiksi)
http://havainnoitsija.blogspot.com/2008 ... osa-2.html Osa 2 - esimerkkitapaus
Suunnitelmissa vielä ainakin (säävarauksella):
Joutavasta PC:stä asetinlaitekone yksinkertaisesti ja helposti
SpDrS60:n käyttöönotto
Kulkutielogiikan alkeet
Raideilmaisimien ja palautemoduulien käyttöönotto
Muita ohjelmia ja ratkaisuja
Blogin etusivu: http://havainnoitsija.blogspot.com/
t. Juhana Siren
Oulu
Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Liitän tähän yksinkertaisen, perusasiat sisältävän astl- logiikan. Periaatekaavion. Puuttuu mm. opastinvalvonnat. Samaan tyyliin voi sitten ehtoja lisätä vaihteiden, kulkuteiden yms. lisääntyessä. Toivottavasti saa selvää. Logiikka on samat ehdot sisältävänä myös pienoisrautatie-PC- sovelluksissa. Tarpeellisin osin.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Huomasin tämän kaavion kyllä, mutta tarvitsisin joitakin lisätietoja ymmärtääkseni sitä:
1. Poikki oleva kosketin/kosketin yhdistettynä, tarkoittaako tämä, että virransyöttö on päällä tai pois päältä?
2. Mitä tarkoittaa "raideilmaisurele vetäneenä"?
3. Mikä on kulkutiepainike?
4. Mitä tarkoittaa vaihteen asennon valvonta, osoittaako se jotenkin missä asennossa vaihde on vai jotain muuta?
5. Mitä tarkoittaa "turvavaihdeasento"?
6. Onko raiteet eristettyjä kohdissa G1 ja G2 vai mitä tarkoittaa "raiteen vapaanaolon valvonta G. Yleensä eristetty raidevirtapiiri"?
7. Akselilaskenta edellyttänee tietoa kuinka paljon junassa on akseleita, miten tämä toteutetaan?
8. Mitä akselilaskenta edellyttää kalustolta?
9. Miten akseleitten määrä kontrolloidaan?
10. Missä tuossa kaaviossa on ne kiskoeristeet, ja onko ne molemmissa kiskoissa, vai vain toisessa (siis kaksikiskojärjestelmässä)?
Huh - edelleen hävettää
1. Poikki oleva kosketin/kosketin yhdistettynä, tarkoittaako tämä, että virransyöttö on päällä tai pois päältä?
2. Mitä tarkoittaa "raideilmaisurele vetäneenä"?
3. Mikä on kulkutiepainike?
4. Mitä tarkoittaa vaihteen asennon valvonta, osoittaako se jotenkin missä asennossa vaihde on vai jotain muuta?
5. Mitä tarkoittaa "turvavaihdeasento"?
6. Onko raiteet eristettyjä kohdissa G1 ja G2 vai mitä tarkoittaa "raiteen vapaanaolon valvonta G. Yleensä eristetty raidevirtapiiri"?
7. Akselilaskenta edellyttänee tietoa kuinka paljon junassa on akseleita, miten tämä toteutetaan?
8. Mitä akselilaskenta edellyttää kalustolta?
9. Miten akseleitten määrä kontrolloidaan?
10. Missä tuossa kaaviossa on ne kiskoeristeet, ja onko ne molemmissa kiskoissa, vai vain toisessa (siis kaksikiskojärjestelmässä)?
Huh - edelleen hävettää
Viimeksi muokannut markku55, 26.10.2008 19:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Hieno homma! Kiitoksia! Jotta tämän ymmärtäisivät nekin, jotka eivät osaa lukea logiikkakaaviota, laittaisitko vielä kytkentäkaavion siitä, miten toteuttaisit tämän releillä?ealab kirjoitti:Liitän tähän yksinkertaisen, perusasiat sisältävän astl- logiikan. Periaatekaavion. Puuttuu mm. opastinvalvonnat. Samaan tyyliin voi sitten ehtoja lisätä vaihteiden, kulkuteiden yms. lisääntyessä. Toivottavasti saa selvää. Logiikka on samat ehdot sisältävänä myös pienoisrautatie-PC- sovelluksissa. Tarpeellisin osin.
Arvostaisin kovasti!
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Ei tässä virransyöttöä katkota. Vaan virtapiiriä. Esim. painetaan TA ja T1,niiden koskettimet yhdistyvät, muut riippuvuudet ovat valvonnassa, so. koskettimet yhdistyneenä. Näin virtapiiri sulkeutuu ja virta alkaa kulkea plussasta releelle 1, joka vetää. Ja samalla yhdistyy sen oman koskettimen ja kulkutien purkavan erkan valvonnan kautta pitovirtapiiri. Rele pysyy vetäneenä, vaikka sormet nostetaan painikkeilta. Vetänyt rele mahdollistaa sitten "värien" saamisen "tolppaan". Kulkutie purkautuu, rele 1 päästää, kun juna on varannut/ tullut purkuerkalle Siis purkuerkka päästäessään katkaisee releen 1 pitovirtapiirin.
Käytän tässä käytännön termejä: eristetty raideosuus = erkka, joka vapaana= erkka ( er- rele)vetäneenä ja päinvastoin.
Mikään täydellinen tämä selostus ei ole, mutta olisi vain tarkoitus herättää ajatusmalleja kulkutieohjausvirtapiirilogiikasta. Sama, vastaava logiikka on myös PC- ohjelmissa, samat ehdot. Kuinkas muuten. Raiteen vapaanaolon valvontakonsti on sitten tehty miten tahansa, vapaana/ varattuna olosta pitäisi saada logiikkaan tieto. Vaihteista saa helposti asentotiedon, V-moottorin koskettimilta.
Tulokulkutie 2:lle: vaihteet käännetään ja sitten TA ja T2, jne. On sitten toinen asia, miten vaihteiden kääntö hoidetaan
kulkutie.
Käytän tässä käytännön termejä: eristetty raideosuus = erkka, joka vapaana= erkka ( er- rele)vetäneenä ja päinvastoin.
Mikään täydellinen tämä selostus ei ole, mutta olisi vain tarkoitus herättää ajatusmalleja kulkutieohjausvirtapiirilogiikasta. Sama, vastaava logiikka on myös PC- ohjelmissa, samat ehdot. Kuinkas muuten. Raiteen vapaanaolon valvontakonsti on sitten tehty miten tahansa, vapaana/ varattuna olosta pitäisi saada logiikkaan tieto. Vaihteista saa helposti asentotiedon, V-moottorin koskettimilta.
Tulokulkutie 2:lle: vaihteet käännetään ja sitten TA ja T2, jne. On sitten toinen asia, miten vaihteiden kääntö hoidetaan
Viimeksi muokannut ealab, 27.10.2008 08:44. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Turvavaihde on nimensä mukaisesti turvavaihde. Estää mahdollisen vaunujen, junan pääsyn vaihteelle V1. Jos näin kävisi, tuo juna menisi "pussiin". Vaihteen oikea asento on myös ehtona kulkutien saamisella A:sta 1:lle. Siis jos vaihde V2 olisikin käännettynä johtamaan raiteelle 1, niin tuo kulkutie olisi estetty.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Koetan vastata Markun 10:n kohdan kysymyksiin, nimen omaan oikeista laitteista. Näitä voi sitten soveltaa tiedoksi ja kotirataankin:
1. Kertoo kosketintoiminnon releen perusasennossa. Joka voi olla vetäneenä, kuten yleensä onkin, tai päästäneenä.
2. Raiderele/ilmaisu vetäneenä, kun raideosuus on vapaa, ei junaa. Perustavaa laatua oleva turvallisuustekijä. Raidevian sattuessa rele päästää, osuus menee punaiseksi, varautuu. Haittaa toiminnoille, ei turvallisuudelle. Sitä vastoin, jos raiderele pitäisi saada vetämään junan tullessa, esim. varoituslaitokselle, sen eristetylle raideosuudelle. Jos sattuu olemaan kisko-, raiteen syöttökaapeli-, tms katkos. Mitä tapahtuisi??. Raiderele ei vetäisikään. Mitä sitten tapahtuisi? Varoituslaitos ei noteeraisi junaa, kaikki hyvin, jos ylikäytävällä ei ole sattumalta bussia täynnä matkustajia. Tämä sama astl:lla, missään ei näkyisi kulkutie-ehtona , että raiteella on juna, sinne vaan toinen juna päälle.
3. Painikkeilla valitaan/ suoritetaan toimintoja. Tarvitaan aina 2 painiketta, esim. kulkutien alku- ja päätekohta. Yhden painikkeen ehkä tahaton painallus ei edusta mitään. Pl. SEIS- painike.
4. Asennon valvontaa, ilmaisua.
5. Toivottavasti selviää piirroksesta.
6. G, tai g on saksalaisperäisten turvalaitteiden raidereleitä kuvaava ilmaisu. G = gleis= raide. Suomessa myös Er se ja se.
7. On oma lukunsa. Periaate on että osuuden vapaanaolo, tai vapautuminen lasketaan akseleista. Poistua pitää sama määrä, kuin tulleitakin. Raidevirtapiirejä ja- eristyksiä ei ole tässä.
8. Riittää, kun on teräspyörät. Luku tapahtuu kiskon molemmilta puolin. On lähetin ja vastaanotin. Pyörä laskentapisteen kohdalla aiheuttaa taajuusmuutoksen, joka noteerataan.
9. Laskenta suoritetaan astl:lla ao. elimissä. Tieto kulkee kaapeleissa pitkiäkin matkoja jostain linjalta astl:lle. Linja on jaettu suojaväleihin normaaliin tapaan.
10. Kuva on ohjausvirtapiiristä. Siinä on mm. juuri raidereleen (tässä ilmaisu G) kosketin.
1. Kertoo kosketintoiminnon releen perusasennossa. Joka voi olla vetäneenä, kuten yleensä onkin, tai päästäneenä.
2. Raiderele/ilmaisu vetäneenä, kun raideosuus on vapaa, ei junaa. Perustavaa laatua oleva turvallisuustekijä. Raidevian sattuessa rele päästää, osuus menee punaiseksi, varautuu. Haittaa toiminnoille, ei turvallisuudelle. Sitä vastoin, jos raiderele pitäisi saada vetämään junan tullessa, esim. varoituslaitokselle, sen eristetylle raideosuudelle. Jos sattuu olemaan kisko-, raiteen syöttökaapeli-, tms katkos. Mitä tapahtuisi??. Raiderele ei vetäisikään. Mitä sitten tapahtuisi? Varoituslaitos ei noteeraisi junaa, kaikki hyvin, jos ylikäytävällä ei ole sattumalta bussia täynnä matkustajia. Tämä sama astl:lla, missään ei näkyisi kulkutie-ehtona , että raiteella on juna, sinne vaan toinen juna päälle.
3. Painikkeilla valitaan/ suoritetaan toimintoja. Tarvitaan aina 2 painiketta, esim. kulkutien alku- ja päätekohta. Yhden painikkeen ehkä tahaton painallus ei edusta mitään. Pl. SEIS- painike.
4. Asennon valvontaa, ilmaisua.
5. Toivottavasti selviää piirroksesta.
6. G, tai g on saksalaisperäisten turvalaitteiden raidereleitä kuvaava ilmaisu. G = gleis= raide. Suomessa myös Er se ja se.
7. On oma lukunsa. Periaate on että osuuden vapaanaolo, tai vapautuminen lasketaan akseleista. Poistua pitää sama määrä, kuin tulleitakin. Raidevirtapiirejä ja- eristyksiä ei ole tässä.
8. Riittää, kun on teräspyörät. Luku tapahtuu kiskon molemmilta puolin. On lähetin ja vastaanotin. Pyörä laskentapisteen kohdalla aiheuttaa taajuusmuutoksen, joka noteerataan.
9. Laskenta suoritetaan astl:lla ao. elimissä. Tieto kulkee kaapeleissa pitkiäkin matkoja jostain linjalta astl:lle. Linja on jaettu suojaväleihin normaaliin tapaan.
10. Kuva on ohjausvirtapiiristä. Siinä on mm. juuri raidereleen (tässä ilmaisu G) kosketin.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Tuo turvalaitteiden kytkentäkaavioiden tulkinta on kyllä varsinaista hieroglyfien lukemista tottumattomalle.
Lisätään vielä noista symboleista että releen kärjet siis piirretään kuviin perusasennossa. Yleensä sähköteknisissä piiroksissa releen perusasento on virraton, mutta näin ei ole laita turvalaitteessa. Hyvä esimerkki on juuri ealabin mainitsema raiderele, jos junaa ei ole on tilanne "normaali" mutta raidevirtapiirissä oleva raiderele onkin tässä tilanteessa virrallinen eli "vetäneenä" Siksi releiden ja releiden kärkien symbolien vieressä on nuolet ylös- ja alaspäin jotka kertoo mikä on tuo perusasento. Nyt nähdään, että raidreleen perusasento on vetäneenä, mutta kulkutiereleen (releet 1 ja 2 kuvan alaosassa) perusasento on päästäneenä.
Releasetinlaitteissa on vielä kaksi peruslajia: vapaakytkentäiset releasetinlaitteet ja releryhmäasetinlaitteet (saks: Spurplan). Vapaakytkentäisessä muutos ratakaaviossa tarkoittaa juotoskolvin esilleottoa, mutta releryhmäasetinlaiteessa siirrellään kaapeleita pistokkeesta toiseen. Erilaiset releryhmät, jotka vastaa vaihdetta, eristettyä raideosuutta, opastinta yms.. on kytketty välikaapeleilla (mikä on oikea termi -- ohjelmointikaapeli vai mikä?) niin, että kaapeleita seuraamalla syntyy ratapihan raidekaavio. Jos ratapihalle lisätään vaihde kytketään tuon raiteen kohdalla asetinlaitteess oleva kaapeli kulkemaan tuon vaiohdetta vastaavan releryhmän kautta. Näin muutokset ratapihalla ovat helppoja toteuttaa turvalaiteessa.
Releryhmäasetinlaitteen yksi hienous on kulkuteiden automaattinen selvittäminen. Kun painetaan kahta nappia ratakaaviossa, osaa releistö selvittää itsetoimisesti yhteyden kahden pisteen välille ja vielä etsiä valitulle kulkutielle sivusuojat, eli jos kulkutiellä on vaihde jonka kautta joku juna voisi tulla valittua kulkutietä kulkevan junan kylkeen, etsii releistö automaattisesti tuon vaihteen haaran päästä lähintä opastinta jonka on oltava seis-asennossa tai vaihdetta jonka asento voisi estää toisen junan pääsyn tämän junan kylkeen.
Tietokoneasetinlaitteet hoitaa kaiketi tämänkin.
Nykyään suuri osa Suomenkin radoista on kauko-ohjattuja. Kauko-ohjauksessa käytetään yleensä paikallista releasetinlaitetta ja kaukokäyttö tavallaan vain ikäänkuin painelee alkuperäisen releasetinlaitetaulun painikkeita. Koska releasetinlaite hoitaa edelleen kaiken turvallisuuteen liittyvän, ei haittaa vaikka kauko-ohjaus sekoilisikin, turvallisuusvikaa tästä ei synny -- mutta kunnon kaaos kuitenkin -- niinkuin nyt juuri taannoin.
Lisätään vielä noista symboleista että releen kärjet siis piirretään kuviin perusasennossa. Yleensä sähköteknisissä piiroksissa releen perusasento on virraton, mutta näin ei ole laita turvalaitteessa. Hyvä esimerkki on juuri ealabin mainitsema raiderele, jos junaa ei ole on tilanne "normaali" mutta raidevirtapiirissä oleva raiderele onkin tässä tilanteessa virrallinen eli "vetäneenä" Siksi releiden ja releiden kärkien symbolien vieressä on nuolet ylös- ja alaspäin jotka kertoo mikä on tuo perusasento. Nyt nähdään, että raidreleen perusasento on vetäneenä, mutta kulkutiereleen (releet 1 ja 2 kuvan alaosassa) perusasento on päästäneenä.
Releasetinlaitteissa on vielä kaksi peruslajia: vapaakytkentäiset releasetinlaitteet ja releryhmäasetinlaitteet (saks: Spurplan). Vapaakytkentäisessä muutos ratakaaviossa tarkoittaa juotoskolvin esilleottoa, mutta releryhmäasetinlaiteessa siirrellään kaapeleita pistokkeesta toiseen. Erilaiset releryhmät, jotka vastaa vaihdetta, eristettyä raideosuutta, opastinta yms.. on kytketty välikaapeleilla (mikä on oikea termi -- ohjelmointikaapeli vai mikä?) niin, että kaapeleita seuraamalla syntyy ratapihan raidekaavio. Jos ratapihalle lisätään vaihde kytketään tuon raiteen kohdalla asetinlaitteess oleva kaapeli kulkemaan tuon vaiohdetta vastaavan releryhmän kautta. Näin muutokset ratapihalla ovat helppoja toteuttaa turvalaiteessa.
Releryhmäasetinlaitteen yksi hienous on kulkuteiden automaattinen selvittäminen. Kun painetaan kahta nappia ratakaaviossa, osaa releistö selvittää itsetoimisesti yhteyden kahden pisteen välille ja vielä etsiä valitulle kulkutielle sivusuojat, eli jos kulkutiellä on vaihde jonka kautta joku juna voisi tulla valittua kulkutietä kulkevan junan kylkeen, etsii releistö automaattisesti tuon vaihteen haaran päästä lähintä opastinta jonka on oltava seis-asennossa tai vaihdetta jonka asento voisi estää toisen junan pääsyn tämän junan kylkeen.
Tietokoneasetinlaitteet hoitaa kaiketi tämänkin.
Nykyään suuri osa Suomenkin radoista on kauko-ohjattuja. Kauko-ohjauksessa käytetään yleensä paikallista releasetinlaitetta ja kaukokäyttö tavallaan vain ikäänkuin painelee alkuperäisen releasetinlaitetaulun painikkeita. Koska releasetinlaite hoitaa edelleen kaiken turvallisuuteen liittyvän, ei haittaa vaikka kauko-ohjaus sekoilisikin, turvallisuusvikaa tästä ei synny -- mutta kunnon kaaos kuitenkin -- niinkuin nyt juuri taannoin.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Kyllä! Myös tk- astl:n turvallisuus- ja käyttölogiikka perustuvat tuohon releryhmä (elementti, blokki, pakki, lohko, ym nimityksiä)periaatteeseen. Tästä ei olekaan paljon matkaa PC-ohjelmaan. Eikä ole pahitteeksi tietää releastl:n toiminnasta. On siten helpompi ymmärtää PC:ssä olevaa softaa ja soveltaa sitä omin tarkoituksiin.
Turvallisuus ja varmuuskytkennöissä rele on aina vetäneenä, tilanne on valvottu. Sen sijaan esim. varoituslaitoksen hälytyksen poistokytkennässä komennon vastaanottava rele on perusasennossa päästäneenä. Varmuustekijänä on, että laitos hälyttää, vaikka jostain syystä tuo Poistorele ei vetäisikään. Toisinpäin olisi vaarallista, jos tuo rele päästätetään, jotta poisto saadaan käyttöön, mitä tapahtuisi, jos rele päästäisi vian takia. Laitos ei hälyttäisi ja tilanne olisi hallitsematon. Poistokytkentää käytetään varoituslaitoksissa, jotka ovat astl:n/ ratapihan vaikutuspiirissä. Estetään tarpeeton hälytys mm. vaihtotyön aiheuttamana silloin, kun vaihtotyö ei ulotu varoituslaitokselle/ ylikäytävälle. Mutta ulottuu hälytyksen aikaansaavalle osuudelle. Osuus = Eristetty raidevirtapiiri, tai akselilaskentaosuus.
Turvallisuus ja varmuuskytkennöissä rele on aina vetäneenä, tilanne on valvottu. Sen sijaan esim. varoituslaitoksen hälytyksen poistokytkennässä komennon vastaanottava rele on perusasennossa päästäneenä. Varmuustekijänä on, että laitos hälyttää, vaikka jostain syystä tuo Poistorele ei vetäisikään. Toisinpäin olisi vaarallista, jos tuo rele päästätetään, jotta poisto saadaan käyttöön, mitä tapahtuisi, jos rele päästäisi vian takia. Laitos ei hälyttäisi ja tilanne olisi hallitsematon. Poistokytkentää käytetään varoituslaitoksissa, jotka ovat astl:n/ ratapihan vaikutuspiirissä. Estetään tarpeeton hälytys mm. vaihtotyön aiheuttamana silloin, kun vaihtotyö ei ulotu varoituslaitokselle/ ylikäytävälle. Mutta ulottuu hälytyksen aikaansaavalle osuudelle. Osuus = Eristetty raidevirtapiiri, tai akselilaskentaosuus.
Re: Tietokone DCC:n keskusyksikkönä
Rupesin väsäämään sivustoa aiheesta, kun ei blogi ole mikään hyvä alusta tiedon jäsentämiseen. http://sites.google.com/site/digisahkot/