Suomalaiskalusto ja digitaalisuus

[lokomotiivi]

Miten suomalaiskaluston rakennussarjoissa on huomioitu digitalisointi? Onko H0-malleissa yleensä tilaa dekoodereille? Ilmeisesti isommissa diesel- tai sähkövetureissa ei ongelmaa ole, mutta miten on höyryvetureiden kohdalla. Ovatko harrastajat digitalisoineet pienempiä höyryvetureita tai yleensä höyryvetureita? Pienimmät dekooderit taitavat olla muutaman millin kanttiinsa.

Haen tässä takaa sitä, että jos tulevaisuudessa haluan ajaa suomalaiskalustolla pitääkö minun rakentaa rata analogiseksi vai voinko rakentaa pelkästään digitaaliseksi?

[PeS]

Mielestäni voit rakentaa suoraan digitaaliseksi, jos niin haluat. Kaikissa tähän asti toteutetuissa suomalaisissa vetureissa on tilaa vastaanottimelle ja aika suuri osa niistä taitaa jo ollakin digitaalisia. Turun Kiskoliikennekerhon osastolla olen nähnyt Suomessa käytössä olleen Orestein & Koppelin H0e-kapearaiteisen höyryveturin (raideleveys 9 mm), jossa oli lutikka sisällä — veturi on jo N-skaalan kokoluokassa. Itse olen juuri rakentamassa More-moottoriresiinaa ja vakaa aikomukseni on asentaa sen sisälle lutikka (nähdäkseni onnistuuko se vai ei).

[lokomotiivi]

Kiitos tiedosta. Niin onhan N-skaalaakin digitalisoitu. Onkohan N ja H0 skaalan lutikoilla ylipäänsä eroa?

[PasiS]

Terve
Lutikoita on jo saatavana todella pieninä. Esimerkiksi Esun Lokpilot Nano on hyvä esimerkki pienestä dekooderista. Voi laittaa N- tai H0-veturiin, kunhan moottorin ottama virta ei ole liian suuri dekooderin ulosantiin nähden.

Kuvassa suomivetureita N-skaalassa. Kaikissa on sisällä dekooderi.
T:PasiS

DSC00139b.jpg

[ealab]

Esimerkiksi Bjuström oli helppo kohde, siinä mielessä, että vähän hankalampiakin on. Mahtui piirilevyäkin, jolla samalla korvattiin moottorin kiinnityssanka. Mahtuu tavallinen deko, pistokkeellinen TAMS LD-G-32.